Kukkakimppu ja siniristilippu: Tuomo Kuitusen valokuvanäyttely kunnianosoitus Suomen luonnolle

Lyhyen hämärän ja pitkän valon kaunottaria

Tuomo Kuitunen sai lehtipalstansa kautta apua kiurunkannuksen etismiseen.

Kirsikka on salaperäisempi kuin uskoisikaan.

 

 

Nurmilaukkaa käytettiin rautakaudella sipulina.

Tiesittekö, että nurmilaukka on rautakautinen maustekasvi; että ennen joka piharakennuksen nurkalla versonut nurmikohokki  harvinaistuu koko ajan; että yövilkka on

kaunis orkidea, joka hohtaa valkoisena elokuun yössä?

Nämä ja 29 muuta kasviviisautta löytyvät Luopioisten kasviston tekijän ja Sydän-Hämeen Lehden kesäisen kasvipalstan pitäjän Tuomo Kuitusen valokuvanäyttelystä Kukkakimppu Suomelle, joka huipentaa juhlavuoden näyttelysarjan Pälkäneen pääkirjasto Arkissa.

Kauniisti ripustettu näyttely sisältää 32 viime- tai edelliskesänä otettua lähikuvaa kukista, joista useimmat Kuitunen on kuvannut Luopioisten eri kylissä. Kuvien kiinnitysalustana ovat aitoolaisen Printscorpion lahjoittamat kankaat, joista muodostuu näyttelytilaa hallitsevat siniristilipun hahmo.

Orkideakasvi yövilkka on Tuomo Kuitusen oma suosikki.

Keskellä kaamosta näyttely vie katsojat aikaan, jolloin Suomen luonto kukkii kiihkeimmillään, yöt ovat lyhyitä ja päivät pitkiä.

Kukkakimppu Suomelle on myyntinäyttely, jonka tuotto käytetään Suomen luonnonperintösäätiön hyväksi. Näyttely on avoinna joulukuun loppuun asti.

Vilukko on ainoa näyttelyn kasveista, jota ei ole kuvattu lähiseudulla.

 

 

Loistavia poikkeuksia

Näyttelykuvista  kymmenen oli mukana toissa kesänä Pytingin kahvilassa olleessa Muotokuvia -näyttelyssä, muut ovat esillä ensimmäistä kertaa. Yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat lähialueen kasveja. Useimmat Tuomo Kuitunen on kuvannut Luopioisten puolen eri kylissä.

Suomen suurin puu on elämänsä alussa.

– Vilukko on ainoa poikkeus, sen olen kuvannut Porissa, koska sitä ei kasva enää täällä. Viimeisin kasvupaikka, jonka täältä tiesin, oli Kuohijoella. Tyypillisimmillään vilukko on Lapin ja merenrantojen kasvi, Kuitunen kertoo.

Itse asiassa lähes kukka kuin kukka näyttää olevan jonkinlainen poikkeus, kun sen oma tarina kerrotaan. Kirsikka esimerkiksi on ainoa näyttelyyn päässyt puutarhakasvi,

Nurmikohokki on käymässä harvinaiseksi.

mutta tosiasiassa se on salaperäinen kaunotar, joka kasvaa myös villinä, eikä sen alkuperää tunneta.

Keltaisena puutarhakukkana tuttu kiurunkannus löytyy luonnosta hentona violettina kevätkukkana.

– Sen kasvupaikkoja löysin lehtitiedon perusteella kasvipalstani kautta, Kuitunen selittää.

Jossain lähiseudulla kasvaa myös vaarallisen myrkyllinen hullukaali ja toisaalla oranssikeltano, joka näyttää aivan puutarhakukalta, vaikka ei ole sitä.

Kukkakimppu Suomelle on paitsi kunnianosoitus suomalaiselle luonnolle, myös löytöretki, johon kannattaa tutustua näyttelyluettelo kädessä.

 

Kukkakimpun taustana on tuttu kuvio.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?