Hau hau ja vuh, täältä tullaan, joulu!

Ville Suutari tuo hakematta mieleen yorkshireläisen eläinlääkäri James Herriotin, joka omaelämäkerrallisten teostensa ja niiden pohjalta syntyneen huippusuositun tv-sarjan kautta tuli koko maailman rakastamaksi.

Pälkäneen Herriot on vähintään yhtä sympaattinen, avulias ja osaava kuin hänen brittiläinen virkaveljensä aikoinaan, ja samoin on praktiikalla työskentelevä vaimo Sanna. Ja kuten Herrioteihin, myös Suutareihin luotetaan laajalla alueella.  Kankaanmaalla sijaitsevalla kahden lääkärin eläinlääkäriasemalla käy potilaita Helsinkiä myöten.

– Kesäasukkaat tuovat lemmikkejään hoitoon ympäri vuoden, Suutari selittää ryhtymättä sen kummemmin miettimään suosion salaisuutta.

Eläinlääkäriasemalla tehdään pitkää päivää, sillä se on arkisin avoinna iltakahdeksaan. Mutta joulunpyhinä pidetään lepotauko.

– Siitä olen yrittänyt pitää kiinni, että joulu olisi vapaa. Aikaisemmin, kun pidimme vastaanottoa kaksin vaimoni kanssa, ei ollut juuri koskaan mahdollisuutta pitää lomaa, niin että tuntui sitäkin tärkeämmältä voida viettää joulu omassa rauhassa perheen kanssa, Ville Suutari kertoo.

 

 

Yhdeksän lemmikin joulu

Joulun aikaan Suutarin eläinperheen muodostavat kuusi koirakaverusta ja kaksi kissaa ja lisäksi Ville Suutarin vanhempien koira, joka tulee isäntäväkineen joulun viettoon.

Kaikki ovat tottuneet toisiinsa, joten joulunvietto sujuu rauhaisasti ilman rähinöitä.

– Lemmikkieläimille parasta joulua on varmasti se, että niille riittää paljon aikaa ja kaikki ovat kotona, Suutari arvelee.

Voisi luulla, että joululahjoja odottavat eniten perheen alakouluikäiset pojat, mutta pakettien ilmestyminen on riemun hetki yhtä lailla koirille.

– Ne tietävät kyllä, että niille löytyy kasasta omat paketit. Kissat taitavat nauttia vielä enemmän lahjapapereista, Suutari nauraa.

Lemmikit osaavat järjestää jouluna monenlaisia yllätyksiä. Kaikki tietävät, että pentujen kanssa voi tapahtua mitä tahansa, sillä niiden mielikuvitus vilistää paljon nopeammin kuin omistajien ajatuksenjuoksu. Lisäksi niillä on kyky löytää ihmeellisiä aarteita leikkikaluiksi.

Mutta aikuinenkin koira voi yllättää.

Suutarin perheessä tuli yhtenä jouluna vuosia sitten kysymys siitä, kuka oli käynyt liian monta kertaa konvehtirasialla. Rasia oli siististi pöydällä paikallaan, mutta epäilyttävän vajaana. Kukaan ei tunnustanut.

– Väitin tiukasti, että koira ei voi olla asialla, koska se jättäisi pakostakin jälkiä, Ville Suutari nauraa.

Asia jäi sille kannalle, kunnes perheen silloinen bordercollie hipsutteli suklaarasian luo ja poimi taitavasti itselleen konvehdin, sirosti ja sivistyneesti.  Ihmisperheelle maittoi nauru, mutta tuli myös kiire korjata suklaat pois, sillä ne eivät sovi koiran ruuansulatukseen.

Muuten herkkuja saa antaa, mutta kaikessa pitää muistaa kohtuus.

– Jos viisikiloiselle koiralle antaa samanlaisen palan kinkkua kuin itse syö, se on melkoinen yliannos. Pienen palan voi laittaa tavallisen ruuan sekaan. Koira hotkaisee sen niin äkkiä, ettei se huomaa, onko kinkkua enemmän vai vähemmän, Suutari neuvoo.

Jotkut koirat rakastavat hedelmiä, eikä niistä sopivina määrinä ole vahinkoa. Kaikenlaiset herkkukattaukset on kuitenkin syytä pitää lemmikkien ulottumattomissa, sillä kohtuus on niille liian vaikea sana.

 

 

Kiire alkaa pyhien jälkeen

Eläinlääkärin arki koittaa heti pyhien jälkeen, ja se on toisinaan karu ja kiireinen.

– Voi tulla suklaamyrkytystapauksia, tai joku on hotkinut liikaa rasvaista kinkkua. Eläimet voivat myös niellä sellaista, mikä ei ole tarkoitettu ollenkaan syötäväksi, Suutari sanoo.

Monille kissoille joulun huippuhetki koittaa, kun ihmiset ovat avanneet kaikki pakettinsa ja keränneet lahjapaperit ja -nauhat kasaan. Rapisevien papereiden seassa on ihanaa peuhata ja leikkiä nauhasykkyröillä, mutta juuri niissä voi piillä vaara.

– Nieltynä muovinauha voi aiheuttaa suolitukoksen, joten niitä ei pidä antaa kissalle leluiksi, Ville Suutari varoittaa.

Lapsiperheissä uusia leluja pyörii väkisinkin pitkin lattiaa, eikä kukaan ehdi vahtia jokaista legopalikkaa tai barbie-nuken kenkää. Lemmikkieläimet

ovat näppäriä löytämään lattialta unohtuneet osat. Pieni lelu voi tarttua kurkkuun tai ruuansulatuskanavaan ja aiheuttaa pikaisen vierailun lähimmän eläinlääkärin luona.

Koira voi nielaista vaikka tuikkukynttilän teräväreunaisen alumiinikuoren tai roskapussista löytämänsä kinkkuverkon, johon on paistamisen jäljiltä jäänyt houkutteleva tuoksu. Niitä ei saa pois muuten kuin leikkauksen avulla.

– Kaikkea mitä lemmikeille sattuu, ei kukaan voi ennakoida, mutta helpottaa, jos miettii etukäteen joulun turvallisuutta niiden kannalta, Ville Suutari sanoo.