Pälkäneen vanhustenkotiyhdistys ry. perustettiin vuonna 1965. Koko maan vanhustenhuollossa elettiin siihen aikaan murrosvaihetta, jonka synnyttivät muussa yhteiskunnassa tapahtuvat nopeat muutokset. Kaupungistuminen ja teollistuminen olivat muuttaneet vanhan suomalaisen elämäntavan, asumisen ja työssäkäynnin tapoja, ja se vaikutti suoraan vanhusväestön olosuhteisiin.
Kunnallista vanhustenhuoltoa kehitettiin, mutta sen rinnalle kannustettiin rakentamaan yksityisiä, yhdistyspohjalla toimivia vanhainkoteja. Pälkäneellä tehtiin rohkea päätös ryhtyä rakennuspuuhaan, kunta ja seurakunta liittyivät mukaan yhdistykseen, ja talo alkoi nousta mäntyjä kasvavalle rinteelle nykyisen Asevelitien varteen.
Ensi sunnuntaina, 17. päivä joulukuuta tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta siitä, kun piispa Erkki Kansanaho vihki Kostiakodin. Talo oli silloin jo täynnä asukkaita, sillä sisään oli muutettu pitkin syksyä.
Kuluneet viisi vuosikymmentä eivät aina ole olleet helppoja Kostiakodin ylläpitäjille, mutta yhteisin ponnistuksin on selviydytty ja kehitetty 1960-luvun täysihoitolamainen vanhustenkoti ympärivuorokautista tehostettua hoivaa tarjoavaksi palvelukodiksi.
Sunnuntaina vietetään juhlaa, joka alkaa jumalanpalveluksella Pälkäneen kirkossa kello 10. Kahvitus alkaa Kostiakodissa kirkonmenojen jälkeen ja varsinainen juhla kello 13.
Juhlakahvilla itsenäisyyspäivän viettoon
Yksi Kostiakotia kannatteleva tekijä on alusta alkaen ollut suuri vapaaehtoistyöntekijöiden ja vapaaehtoisen avustamisen ja avustusten määrä. Pälkäneläiset yhdistykset ja yksityiset henkilöt, koulut, leikkikoulut, päiväkodit, nuoret ja vanhat ovat olleet mukana tuomassa iloa ja lisäämässä viihtyvyyttä.
Itsenäisyyspäivän aattona Pälkäneen Maanpuolustusnaiset ry. järjesti Kostiakodin asukkaille perinteiset itsenäisyyspäiväkahvit, joiden ohjelmasta vastasivat paikalliset nuoret.
Juhlapuhujana oli 17-vuotias lukiolainen Tyyne Rantanen, joka pohdiskeli puheessaan sitä, miksi Suomi on niin hyvä maa kuin se on, ja mikä tekee siitä juuri suomalaisen.
– Suomalaiset ajattelevat omalla kielellään. Ilman omaa kieltä emme olisi oma kansamme, hän totesi.
Pianon- ja viulunsoittoa sekä laulua esittivät 14- ja 12-vuotiaat Katja ja Annukka Linnainmaa.
Juhlatilaisuudessa talon asukas Arjo Anttila sai ottaa vastaa Keskuskauppakamarin myöntämän Suomi 100 -erikoisansiomerkin, joka on myönnetty tunnustuksena Tampereen kauppakamarin ja maan elinkeinoelämän hyväksi tehdystä työstä.
