– Palvelukodista tulee hyvä, jos alusta asti lähdetään tekemään kaikki oikealla asenteella, sanoo Attendo Satumetsän, Pälkäneen uuden palvelukodin johtaja Tuire Ellilä.
39-paikkainen palvelukoti valmistui syyskesällä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat sisään syyskuun neljäntenä päivänä, ja siitä lähtien kotia on täytetty vähitellen. Käytöstä pois jäämässä olevan Harjutuulen asukkaita saapuu vähin erin, niin että keväällä kaikki ovat saaneet uuden asunnon Satumetsästä.
Marraskuun viimeisenä päivänä Satumetsän uudet tilat näyttävät kliinisen puhtailta ja hieman hotellimaisilta. Talon keskiosan muodostavassa ruokasalin ja oleskelutilojen yhdistelmässä istuu muutama asukas.
Kaikki on vielä uutta, mutta Ellilä on kokenut tekijä ikäihmisten hoidossa, ja tietää, miten hyvä koti rakennetaan.
– Asukkaat ovat pääasia. Tärkein ajatus on se, että me tulemme töihin heidän kotiinsa. Ei niin päin, että he asuvat meidän työpaikallamme, hän sanoo napakasti.
Ensimmäinen joulu uudessa kodissa tuli eteen nopeasti, niin kuin joulu aina tulee. Johtajalla ja muulla henkilökunnalla on paljon suunniteltavaa, kun mitään edellisistä jouluista jäänyttä ei ole kaapissa säilössä.
Elillä osaa kuitenkin kokemuksensa perusteella suunnistaa oikeita asioita kohti. Täytyy tavoittaa se, mitkä ovat joulun tärkeimmät tekijät silloin, kun aistit, muisti ja liikkumiskyky ovat heikentyneet ja vieneet mukanaan osan nauttimiskyvystä.
Kotoista joulua rakentamassa
Lähtökohtana kaikessa, mitä Satumetsässä tehdään, on, että se tehdään kotona. Toinen tärkeä asia on, että yöllä ja päivällä on ero.
– Meillä noustaan aamulla vuoteesta ja pukeudutaan päivävaatteisiin. Kaikki, jotka suinkin kykenevät, tulevat ruokasaliin syömään. Koko talonväki aterioi yhdessä, mikä ensin vähän ihmetytti asukkaita. He eivät olleet tottuneet siihen, että hoitajat istuutuvat samaan pöytään, Tuire Ellilä kertoo.
Asukkaita ei myöskään komenneta nukkumaan ja heräämään ylhäältä sanellun aikataulun mukaan, vaan pyritään siihen, että jokainen saa viettää päivänsä itse haluamansa rytmin mukaan.
Satumetsään pitää siis tulla myös mahdollisimman kotoinen ja perinteinen joulu, kaikkien joulu. Sen Ellilä on päättänyt.
Kodin jouluun kuuluvat kodin omat perinteet, mutta entä kun paikka on uusi ja perinteet vielä luomatta? Ellilä sanoo, että joulunvieton peruselementit ovat tärkeimmät, eikä niistä tingitä.
– Minulla on se kokemus, että huonokuntoinenkin vanhus kyllä odottaa joulua. Vaikka ihminen ei enää pysty tekemään samoja asioita kuin ennen, löytyy paljon sellaista, mikä herättää muistoja ja tuo iloa, hän sanoo.
Joulukuusi tulee yhteiseen oleskelutilaan, ja Ellillä suunnittelee, että halukkaat ja kykenevät asukkaat saavat olla mukana koristelemassa sitä. Jos ei muuta jaksa, voi ainakin sanoa, missä olisi millekin pallolle hyvä oksa.
– Haluan pöytiin valkoiset liinat ja punaiset kaitaliinat. Ja sitten tonttuja ja muita tuttuja koristeita, kaikkea mistä tulee hyvä mieli, hän suunnittelee.
Muistot säilyvät vaikka muisti pettää
Ruoka on jouluna tärkeä asia, ja makumuistot kantautuvat kaukaa lapsuudesta asti.
– Meidän väki on sen verran huonokuntoista, että meidän ei kannata järjestää mitään seisova pöytä -tyyppistä ruokailua, niin kuin joissakin hoivakodeissa tehdään jouluaattona päivällä. Olen suunnitellut, että jouluaaton pääateria syödään jo puolen päivän jälkeen, ja siihen kuuluvat kaikki keskeiset jouluruuat, Tuire Ellilä kertoo.
Attendo Satumetsässä ei valmisteta ruokaa alkutekijöistä, vaan se tulee Attendon Herttuattaren yksiköstä Kangasalta. Perillä se lämmitetään ja järjestetään tarjoilukuntoon. Vanhusten ruokaa ei tuoda soseina ja mössöinä vaan perunat ovat kokonaisia ja lihakastikkeessa on ehjiä lihanpaloja.
– Soseutamme ruuan vain niille, jotka sitä tarvitsevat. Pyrkimyksenä on tarjoilla ruokalajit mahdollisimman erillisinä ja kokonaisina, ja samoin tehdään tietysti joulunakin. Mauista pitäisi voida nauttia ja ruokien olla selvästi tunnistettavia, Ellilä sanoo.
Jouluaatosta tehdään kaikin puolin juhlapäivä. Kukaan ei jää yhteisen joulun ulkopuolelle, ei sittenkään, vaikka ei jaksaisi tulla pois huoneestaan.
Seurakunta järjestää oman ohjelmansa Satumetsässä kuten muissakin palvelukodeissa, ja illaksi pitää saada joulupukin vierailu. Tuire Ellilän mukaan se on tärkeää, hänen kokemuksensa mukaan jopa yllättävän tärkeää.
– Jokaiselle pitää olla oma paketti aattoiltana. Se on sellainen tunnelma-asia, jota on ehkä vaikea selittää. Mutta niin se vain on, hän sanoo.
Hän toteaa, että korkea ikä karsii joulunvietosta osan pois, mutta tärkein jää: se, mikä lapsuudessa on jättänyt syvimmän muistijäljen. Siksi joulu palvelukodissa ei ole vähemmän vaan enemmän.
