Pälkäneen ja Luopioisten yrittäjäyhdistysten yhteistyö tiivistyy entisestään, kun ne saavat yhteisen toiminnanjohtajan. Tehtävässä aloittaa vuodenvaihteessa Marja-Liisa Suomalainen.
Molemmilla yhdistyksillä on omat toimintakulttuurinsa. Toimintaa ei olla yhtenäistämässä tai yhdistyksiä yhdistämässä, vaikka hallituksilla välillä onkin yhteiskokouksia.
– Kahdessa yhdistyksessä on kahden yhdistyksen aktiivit, Marja-Liisa Suomalainen perustelee.
Toiminnanjohtaja tietää mihin ryhtyy, sillä Suomalainen toimi Pälkäneen yrittäjien puheenjohtajana vuosina 2009–2011 ennen nykyistä puheenjohtajaa Satu Ukkosta ja Ari Syrjystä.
– Puheenjohtajat ja hallitus antavat yhdistyksille kasvot. Minä olen enemmän työrukkanen, joka toimii taustalla. Pystyn kuitenkin hoitamaan juoksevat asiat paremmin kuin hallituksen jäsenet, joilla on omat yrityksensä ja kiireensä.
Toiminnanjohtajan pesti on osa-aikainen, ja Suomalainen pyörittää sen ohessa omaa yritystään. Viime aikoina ympäristöalan osaaja on suuntautunut media-alalle. Sydän-Hämeen Lehdestä saadaan jatkossakin lukea hänen juttujaan.
– Toiminnanjohtajan tehtävä on samalla työ ja harrastus. Laskennallisesti käytän tehtävään päivän viikossa. Isommat hankkeet ja tapahtumat voivat edellyttää tiiviimpiä jaksoja, mutta niiden vastapainoksi on sitten hiljaisempia aikoja, Suomalainen sanoo.
Yhteisiä tapahtumia ja enemmän osanottajia
Pälkäneen ja Luopioisten yrittäjäyhdistysten yhteishankkeet hahmottuvat, kun visiot ja toimintasuunnitelmat laitetaan rinnakkain. Molemmissa yhdistyksissä toivotaan, että tapahtumiin saataisiin yhteistyön avulla entistä enemmän väkeä liikkeelle.
– Kun tapahtumat aikataulutetaan niin, etteivät ne ole päällekkäin, mukaan voidaan saada molempien yhdistysten väkeä, Marja-Liisa Suomalainen sanoo.
Tuoreet kasvot lisäävät myös tapahtumien antia, sillä yrittäjien tapaamisessa verkostoituminen ja kokemusten vaihto ovat ainakin yhtä tärkeää kuin varsinainen ohjelma.
Yhteistyön avulla jäsenille voidaan tarjota entistä enemmän ohjelmaa ja toteuttaa uudenlaisia projekteja. Yhteistyö kasvattaa myös pälkäneläisyrittäjien mahdollisuuksia vaikuttaa aluejärjestössä.
– Meillä on isompi torvi huutaa, Pälkäneen yrittäjien puheenjohtaja Satu Ukkonen kuvaa.
Pälkäneen yrittäjillä ei aiemmin ole ollut toiminnanjohtajaa. Luopioisissa toiminnanjohtajamalli on osoittautunut neljän vuoden aikana toimivaksi.
– Seppo Kääriäinen on luvannut toimia tukena. Hän jätti täytettäväksi sen verran suuret saappaat, että en minä tähän muuten olisi lähtenytkään, Suomalainen sanoo.
Uuden, yhteisen toiminnanjohtajan ansiosta Kääriäisellä vapautuu enemmän aikaa Tavastia Lakeland -matkailuhankkeelle. Se voi avata myös yrittäjäyhdistysten yhteistyötä uusiin suuntiin, sillä hankkeesta on innostuttu myös naapurikunnissa.
Pälkäneen, Luopioisten ja Kuhmalahden kesken yhteistyöllä on jo pitkät perinteet, sillä yhdistykset järjestävät vuorovuosin yhteisen yrittäjäjuhlan. Lisäksi Luopioisten ja Kuhmalahden yrittäjäyhdistyksillä on ollut yhteishankkeita Eräjärven yrittäjien kanssa.
Marja-Liisa Suomalainen pyrkii kehittämään viestintää sekä yhdistyksestä jäsenille päin että toiseen suuntaan. Toimiviksi tiedotus- ja keskustelukanaviksi ovat osoittautuneet esimerkiksi Facebook-ryhmät.
– Tiedotukseen on saatu uutta otetta Roosa Blomin kaltaisten uusien toimijoiden ansiosta. Yrittäjien Facebook-ryhmä oli netissä saman tien, kun siitä puhuttiin kokouksessa, Satu Ukkonen kiittelee.
Puheenjohtaja: Mika Hippeläinen aloittaa Luopioisten yrittäjien puheenjohtajana
Yrittäjän pitää oppia pitämään parempaa huolta itsestään
MKH Rakennustarviketta Rautajärvellä pyörittävä Mika Hippeläinen aloittaa vuodenvaihteessa Luopioisten yrittäjien puheenjohtajana. Yhdistystä neljä vuotta vetänyt Erkki Toivari jatkaa yhdistyksen hallituksessa.
– Sekä Erkki että Seppo (Kääriäinen) ovat luvanneet toimia edelleen apuna, joten pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, Hippeläinen sanoo.
25-vuotias rautajärveläinen on toiminut kuusi vuotta yrittäjänä ja kaksi vuotta yrittäjäyhdistyksen hallituksessa.
– En oikein osaa vain olla mukana, vaan haluan olla vaikuttamassa. Kukaan ei hoida asioita yrittäjien puolesta, vaan niihin pitää tarttua itse, Hippeläinen sanoo.
Maaseudun yrittäjät ovat usein yksinyrittäjiä, jotka puurtavat itsekseen. Hippeläinen pyrkii siihen, etteivät yrittäjät jää yksin työtaakkansa alle.
– Alkuun joutuu tekemään investointeja ja ottamaan lainaa. Se tuo paineita, ja ainoa mihin voi vaikuttaa, on työn määrä. Sitä pelkää, että työt loppuvat jos ei tee kaikkea. Ja sitten työn määrää ei enää osaakaan rajoittaa, Mika Hippeläinen kuvaa.
Yhteistyö oman alueen tai alan yrittäjien kanssa auttaa pääsemään näköalattomasta kierteestä. Myös yrittäjäjärjestöllä on tärkeä tehtävä verkostoitumisessa ja vertaistuessa.
Hippeläisen mielestä on hyvä, että yrittäjien työhyvinvoinnista on alettu puhua avoimesti. Yrittäjien jaksamiseen on satsattu myös aluejärjestössä. Pirkanmaan yrittäjien tukipalvelusta löytyy monenlaista apua yhden numeron kautta. Toukokuussa 2016 aloitettu palvelu on osoittanut nopeasti tarpeellisuutensa.
– Asiakkaat, yhteiskunta ja yrittäjä itse asettavat yrittäjälle kohtuuttomia vaatimuksia. Etenkin maaseudulla on tapana, että ovi on aina auki, ja yrittäjä aina saatavilla. Mutta se rupeaa pitkän päälle rassaamaan, jos yrittäjällä ei ole työaikoja, vaan hän on aina töissä, Mika Hippeläinen sanoo.
Etenkin aloittavan yrittäjän on kuitenkin vaikea sanoa ei.
– Maalla ei ole asiakkaita valittavaksi saakka, ja siksi sitä yrittää aina palvella jokaisen mahdollisimman hyvin. Yrittäjien pitäisi kuitenkin pitää itsestään parempaa huolta – ja työn ja vapaa-ajan erillään.
Hippeläisen keino tähän on ollut muutamaksi vuodeksi välillä jäänyt salibandy.
– Kaukalossa ei tule mietittyä työasioita. Ja hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan myös työssä.
Yrittäjät kaipaavat apukäsiä sesonkiin
Mika Hippeläinen tietää, että moni pienyrittäjä kaipaisi apukäsiä etenkin kesään, joka on mökkipaikkakunnan sesonkia. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnys on kuitenkin liian suuri, sillä huono työntekijä voi kaataa koko yrityksen.
– Mitä työntekijä tekee talvikuukaudet, kun on hiljaista? Muutaman kuukauden lyhytaikaiseen työhön taas on vaikea löytää tekijää, vaikka siitä voisi seurata pidempi työsuhde, Mika Hippeläinen sanoo.
Pälkäneen ja Luopioisten yrittäjäyhdistyksissä on ideoitu seudulle vuokratyönvälitysfirmaa, joka voisi ottaa vastuuta työllistämisen byrokratiasta ja työntekijöiden kouluttamisesta.
– Se voisi avata myös nuorille hyviä näytön paikkoja ja helpottaa esimerkiksi sairaslomatuuraajan löytämistä.
Mika Hippeläinen toimii Satu Ukkosen tapaan Pirkanmaan yrittäjien hallituksen varajäsenenä. Lisäksi Hippeläinen kuuluu Pirkanmaan nuorten yrittäjien hallitukseen.
Pälkäneen ja Luopioisten yrittäjissä toivotaan, että nuori puheenjohtaja lisäisi nuorten kiinnostusta yrittäjyyteen ja yrittäjäjärjestöön.
Monet nuoret luovat itselleen työpaikan ryhtymällä yrittäjäksi. Samalla he lisäävät maaseudun elinvoimaa.
– Nuoret ja aloittelevat yrittäjät hyötyisivät mentoreista tai tutoreista, joilta voisi kysyä neuvoa erilaisissa asioissa. Liiketoimintamallin jalostamisessa olisi hyötyä, kun kävisi ajatuksiaan läpi kokeneemman yrittäjän kanssa, joka katsoisi asioita ulkopuolisena. Arjen pyörittämisen, arvonlisäveroasiat ja kaiken muun joutuu kuitenkin aloittamaan ihan tyhjästä. Minä yritin opetella kaiken itse, mutta olisi ehkä kannattanut heti kääntyä kirjanpitäjän puoleen.
Rakennusvalvonnan ruuhka estää rakentamista
Mika Hippeläinen uskoo, että maaseudun mahdollisuudet ja vahvuudet aletaan taas nähdä entistä paremmin, vaikka yleiset trendit ja kehittämistoimet tuntuvat keskittyvän kasvukeskuksiin.
– Maalta puuttuu joutava turhamaisuus, ja elämäntapa on ollut aina ekologinen. Ihmiset ymmärtävät esimerkiksi sen, että kannattaa hankkia tavaraa, joka kestää, sillä se tulee loppupelissä edullisemmaksi.
Rautajärveläisyrittäjä osaa tarkastella asioita sivukylien kuvakulmasta. Yrittäjät luovat elinvoimaa moneen kylään.
– Toimivat yritykset tuovat palveluita. Ilman niitä kyliin ei tulla enää edes kesälomalle. Mökkiläiset ovat myös potentiaalisia muuttajia, Hippeläinen muistuttaa.
Hän toivoo, että myös kunta kehittäisi kyliä.
– Jos kylissä ei ole palveluita, eikä asukkaita, myös yrittäjät lähtevät asiakkaiden perässä isommille paikkakunnille tai pistävät pillit pussiin.
Hippeläisen mielestä Pälkäneellä tarvitaan rohkeutta, jota kuntaan saadaan työllistäjiä ja työpaikkoja.
– On hienoa, että kunta on ottanut yrittäjät alusta alkaen mukaan Pälkäneen uuden yritysalueen ideointiin, keskustan kehittämiseen ja strategian laadintaan.
Tällä hetkellä kunnan kasvua ja monia rakennushankkeita jarruttaa kuitenkin rakennusvalvonnan ruuhka.
– Heinäkuun alussa hakemani muutoslupa tuli marraskuussa. Se on myös rakennustarvikkeita hakevien asiakkaiden yhteinen huoli, että lupien kanssa menee kohtuuttoman kauan ja niiden perään joutuu soittelemaan moneen kertaan.
Mika Hippeläinen sanoo, että rakentamisen helppous pitäisi olla maaseudun valtti. Nyt on käynyt päinvastoin: moni kesäksi suunniteltu hanke jäi toteutumatta, kun lupien kanssa meni niin pitkään. Tästä kärsii rakennustarvikekauppiaan lisäksi koko seutu.
