– Prosessi on tärkein. Yhteinen tahto nousee esiin työstämällä ajatuksia ja keskustelujen kautta, hankeneuvoja Anna Kulmakorpi Pirkan Helmestä painotti.
Kulmakorpi kannusti Nuijalle kokoontuneita Pälkäneen kylien aktiiveja tekemään ja päivittämään kyläsuunnitelmia.
– Suunnitelman esitysmuotona voi olla taulukko, esite, Power Point -esitys tai vaikka yksi A4-paperi. Pääasia on, että siinä kerrotaan mitä, milloin, kuka ja millä rahalla asioita edistetään kylän elinvoimaisuuden hyväksi.
Kylät hyvin edustettuina
Pälkäneen kunnan ja Pirkan Helmen yhdessä järjestämä kyläilta kokosi yhteensä parikymmentä osallistujaa useista eri kylistä.
Edustettuina olivat Mälkilän, Kuohijoen, Kyynärö-Ämmätsä-Vahdermetsän, Haltian, Rautajärven ja Sappee-Ohvenon kyläyhdistykset, Mikkolan Navetta sekä Luopioisten ja Rautajärven Maamiesseurat.
Liisa Mäkinen Kyynärö-Ämmätsä-Vahdermetsän kyläyhdistyksestä kertoi tulleensa kuulemaan nimenomaan kunnan avustuksista kyläyhdistyksille.
– Meillä kaukaisimmilla kylillä on pelko, että jäämme kaiken ulkopuolelle, koska kunnan kehittäminen on niin Onkkaalakeskeistä. Toisaalta ajattelemme, että kylissä olisi hyvä olla enemmän itseohjautuvuutta, että luottaisimme vähemmän kuntaan.
Kyläsuunnitelma-ajatukseen Mäkinen suhtautui hieman varauksella.
– Vien toki ajatusta hallituksen kokoukseen. Yhdistyksellämme on kuitenkin nyt niin paljon ohjelmaa, että ehkä sitten syksyllä ehdimme miettimään kyläsuunnitelman tekoa.
Rautajärveltä kyläyhdistystä ja Sahtiseuraa tilaisuudessa edustanut Jaakko Herrala oli tyytyväinen tilaisuuden antiin. Erityistä kiitosta sai Kuohenmaan kylätoiminnan esittely.
– Tarvitsemme yhteisen tekemisen tunnelmaa, toiminnan mieheksi tunnustautunut Herrala sanoi.
Pieni huoli kuitenkin tulevaisuudesta painaa hänenkin mieltään.
– Terveyskeskuksen säilyminen olisi tärkeää, erityisesti ikäihmisten kannalta.
Kylien asema uudessa kuntastrategiassa
Pälkäneen kunnassa viimeistellään parhaillaan uutta kuntastrategiaa. Tavoitteena on, että Pälkäneen väkiluku kasvaa tuhannella asukkaalla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kunnan menestyksen veturina on kuntakeskus, joka pumppaa elinvoimaa koko kunnan alueelle.
– Kylien toivotaan profiloituvan niin, että niitä voitaisiin markkinoida tietyille kohderyhmille, elinkeinojohtaja Jaana Koivisto sanoi.
Kunnan on Koiviston mukaan tarkoitus käyttää markkinointiresurssejaan myös kylien markkinointiin.
Hän toivoo kylien tekevän toimenpiteitä profiloitumisen hyväksi jo ensi vuodelle, kun kylätoiminta-avustuksen uusi jakotapa tulee käyttöön.
– Kunnassa on tarkoitus suunnata tuke aktiivisille kylille, hän lupasi.
Avustuksiin tulossa uudistus
Kyläyhdistysten on tähän saakka ollut mahdollista hakea kunnalta avustusta kahta eri kautta, kyläavustusta kunnanhallitukselta sekä yhdistysavustusta elinvoimalautakunnalta.
– Avustuksiin halutaan uudistus, sillä tässä mallissa on ollut puutteita, Jaana Koivisto sanoi.
Avustusrahoja on jäänyt jakamatta, koska kylät ovat perinteisesti hakeneet vain pieniä avustuksia normaalin kylätoiminta-arjen pyörittämiseen.
Päivi Heinonen Sappee-Ohvenon kyläyhdistyksestä kritisoi kahden avustuksen järjestelmää.
– Onko esimerkiksi kylälehden painatus kohde- vai toiminta-avustusta? hän kysyi.
Uudistuksella on tarkoitus purkaa avustushakemuksiin liittyvää byrokratiaa. Jatkossa hakemuksien perusteena on kyläsuunnitelma ja sen budjetti.
Uudistus toteutetaan vuonna 2019.
– Kyläsuunnitelmien teko voisi vahvistaa kylien identiteettiä, mikä on tavoite myös kuntastrategiassa, Jaana Koivisto sanoi.
Koivisto sijaisti tilaisuudessa kulttuurisuunnittelija Marketta Vaismaata, jonka tehtäviin kyläasiat Pälkäneen kunnassa kuuluvat.
Vetoapua Pirkan Helmeltä
Anna Kulmakorpi sekä Pirkan Helmen toiminnanjohtaja Eliisa Vesisenaho lupasivat, että heiltä saa tarvittaessa apua muun muassa kyläillan pitämiseen. Kyläilta voisi toimia hyvänä lähtökohtana kyläsuunnitelman tekemiseen.
Päivi Heinonen Sappe-Ohvenon kyläyhdistyksestä ja Terttu Salmela Rautajärven kyläyhdistyksestä kertoivat, että heidän kylissään on aiemmin tehty kyläsuunnitelma.
Kulmakorven mukaan suunnitelma olisi hyvä tehdä viiden-kuuden vuoden aikajänteelle ja se tulisi päivittää kahden tai kolmen vuoden välein.
– Aikataulutus sekä vastuiden jakaminen ovat hyvin tärkeitä suunnitelman teossa, ilman niitä tavoitteet jäävät helposti toteutumatta.
Kyläsuunnitelman näkökulmia ovat muun muassa kylän palvelut ja harrastusmahdollisuudet, kulttuuri, yhdistystoiminta, matkailu, markkinointi sekä kylän yhteydet kuntastrategiaan.
– Kuntastrategian suhteen kannattaa miettiä, mikä on kylän tahtotila kunnan suuntaan ja toisaalta, mitä oma kylä tuo kuntaan.
