Pälkäne on ajautumassa talousvaikeuksiin. Kirstu ei ole vielä tyhjä, mutta kehitys on vääränsuuntainen. Helpotusta ei ole luvassa, vaan valtionosuudet pienenevät ensi vuonna taas 800 000 eurolla. Jos se kerättäisiin kuntalaisilta tuloveroina, veroprosenttia pitäisi nostaa prosenttiyksikön verran.
Pälkäneellä ollaan poikkeuksellisen hyvin ajan hermoilla tulevista muutoksista, sillä kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä on kuntatalouden johtava asiantuntija Suomessa.
Kun Petri Härkönen palkattiin Pälkäneelle puoleksi vuodeksi kunnanjohtajan sijaiseksi, hänelle annettiin tehtäväksi muun muassa kunnan talouden oikaiseminen. Mies on varoitellut, että keväällä esiteltävä saneerauspaketti on rankka.
Jokainen on pystynyt päättelemään, että miljoonaluokan säästöt edellyttävät muun muassa koulujen lakkauttamista. Sosiaalitoimi ja terveydenhuolto ovat Kangasalan hoidossa ja muut toimialat ovat rahassa mitaten pikkupuuhastelua.
Kun Härkönen listasi säästökohteita keskustelun pohjaksi, monille oli kuitenkin yllätys, että kärjessä olivat koulut.
Koulut ovat kuntien perinteisimpiä tehtäviä ja kylien tärkeimpiä palveluita. Kouluihin suhtaudutaan intohimolla. Siksi tiedossa on kiivas koulukeskustelukevät.
On helppo ennustaa, että keskustelu alkaa ”ammutaan viestintuoja” -vaiheella, jossa keikkakunnanjohtajaa syytetään siitä, että hän tekee pyydettyä työtä ja nostaa kissan pöydälle.
Edellisen kerran koulukeskustelua käytiin vajaat kymmenen vuotta sitten. Silloin tyrmistyttiin, kun Eero Laesterä ehdotti kahden alakoulun mallia. Nyt esillä on sama malli.
Edellisen koulusodan jälkeen kunnan väkiluku on pienentynyt muutamalla sadalla. Tämä on näkynyt kouluissa. Salmentaan, Laitikkalan ja Epaalan koulut on lakkautettu, kun niistä ovat loppuneet lapset.
Nyt samassa tilanteessa alkavat olla Rautajärven ja Harhalan koulut. Reilun parinkymmenen oppilaan kouluissa on väkeä normaalin koululuokan verran. Niiden lisäksi lakkautettavaksi esitetään Luopioisten Kirkonkylän koulua, joka kärsii sellaisista sisäilmaongelmista, että koululaisia on otettu kotiopetukseen.
Koulujen laskeviin oppilasmääräennusteisiin ei ole tiedossa käännettä, sillä Pälkäneelle syntyy lapsia reilun koululuokan verran vuodessa. Toiveet on ladattu muuttoliikkeeseen. Jos kohentuva taloustilanne, uudet tontit ja terävöityvä markkinointi saavat lapsiperheet liikkeelle, helpotusta on luvassa lähinnä Onkkaalaan. Luopioinen ja sivukylät ovat vetäneet lähinnä iäkkäämpiä muuttajia, ja siksi uudessa strategiassa niitä patistetaan profiloitumaan uudelleen.
Tähän saakka kylät ovat luottaneet siihen, että koulu tuo elinvoimaa ja lapsiperheitä. Kunta on tukenut linjausta muun muassa tontteja kaavoittamalla. Rautajärven kaavoitus kesti aivan liian kauan. Harhalassa maanomistajat saivat jo ajat sitten kaavan, tiet ja katuvalot, mutta he eivät ole onnistuneet muuttamaan kunnan lahjaa rahaksi, vaan tontit kasvavat edelleen heinää.
Kaavaa laadittaessa uskottiin, että Harhalan koulua on pian laajennettava. Nyt siellä on enää reilut parikymmentä oppilasta, vaikka mukana ovat myös lakkautetun Laitikkalan koulun alueelta kyydittävät oppilaat.
Aitoon koulussa on nykyisin viitisenkymmentä oppilasta. Se kasvaa reilun sadan oppilaan kokoiseksi, jos Kirkonkylän reilut 40 ja Rautajärven reilut parikymmentä oppilasta siirretään Aitooseen. Mikäli ikäluokat ovat tasaisen kokoisia, Aitoossa voitaisiin päästä yhdysluokista – eli koulu olisi edelleen melko pieni.
300 oppilaan Kostian koulu pystyisi nielemään reilut parikymmentä Harhalan oppilasta. Lisätilaa tarvitaan, jos Roholan pelloille alkaa nousta lapsiperheiden taloja. Suunnitelmien mukaan lakkautettuun vanhainkotiin remontoitaisiin pienten koulu ja päiväkoti, jonne siirrettäisiin ryhmisten ja rapistuvan Viirikukon päiväkodin lapset. Harjutuuli sijaitsee kuitenkin väärässä päässä kylää, sillä keskusta ei kasva enää Taustin suunnalla.
