Pälkäneen seurakunta teki viime vuodelta reilut 33 000 euroa ylijäämäisen tuloksen. Vuoden pelastivat plussalle Luopioisten asunto-osakkeen myynnistä saatu kertaluontoinen 68 500 euron tulo ja valtiovallan ”joululahjaraha”: kunta- ja seurakuntaverojen jako-osuuksia laskettaessa tapahtunut virhe korjattiin marraskuussa. Syksyyn saakka näytti siltä, että seurakunnan verotulot jäävät kauaksi budjetoidusta. Korjauksen ansiosta ennakoidut verotulot toteutuivat 98-prosenttisesti.
Kuluvalle vuodelle ei ole luvassa viimevuotisen kaltaisia pelastuksia, vaan seurakunnan talous on sukeltamassa. Budjetti on 120 000 euroa alijäämäinen. Lisätuloja ei ole tiedossa, sillä seurakunnan jäsenmäärä on laskussa. Siksi seurakunnan on vähennettävä menojaan.
120 000 euron säästöjen kerääminen tarkoittaa karkeasti kolmen työntekijän palkkaa tai kolmen kiinteistön käyttökuluja. Työntekijöiden vähentäminen tuntuisi seurakunnan toiminnassa, mutta juuri sen helpompaa ei ole luopua kiinteistöistäkään.
Säästöjä etsivä kirkkovaltuusto pitää kesän aikana kaksi seminaaria, joissa pöydällä ovat kaikki mahdolliset kohteet: kirkot, seurakuntatalot, Seitsyen leirikeskus, pappila ja kappeli. Henkilöstön irtisanomisten rinnalla voidaan pohtia myös osa-aikaistamisia.
Lisäksi seurakuntapäättäjät joutuvat miettimään toimintojen keskittämistä Onkkaalaan. Kymmenen vuotta sitten tapahtunut seurakuntaliitos ei ole tuonut juurikaan säästöjä. Luopioisten kappeli on jatkanut toimintaansa itsenäisen seurakunnan tapaan. Vaikka työntekijät palvelevat koko seurakuntaa, seurakuntalaiset eivät liiku koko seurakunnan alueella.
Kymmenen vuoden aikana seurakunnan jäsenmäärä on pienentynyt tuhannella jäsenellä. Pälkäne on ikärakenteeltaan vanhusvoittoinen, ja siksi kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa. Kirkosta eroavat ovat usein nuoria, jotka eivät maksa juurikaan kirkollisveroa. Siksi jäsenmäärän väheneminen näkyy seurakunnan taloudessa viiveellä.
Seurakunnan toimintaan ja rakennuksiin kajoavat säästötoimet tulevat puhuttamaan seurakuntalaisia, ja siksi syksyksi on suunnitteilla kuulemistilaisuuksia, joissa väki saa kertoa omat mielipiteensä.
Seurakuntiin valitaan uudet luottamushenkilöt lokakuun seurakuntavaaleissa. Säästöpaketista päättää kuitenkin istuva valtuusto loppuvuodesta, vaalien jälkeen.
Kannattaako seurakuntataloja korjata?
Seurakuntatalot kaipaisivat remonttia sekä Pälkäneellä että Luopioisissa. Säästöjä hakeva seurakunta joutuu miettimään, voisiko taloista luopua kokonaan.
Seurakunnan kiinteistöt uhkaavat aiheuttaa käyttökustannusten lisäksi myös remonttikustannuksia. Pälkäneen seurakuntatalon sisäilmaongelmia selvitellään parhaillaan. Lähes 40 vuotta sitten rakennettu talo on keittiötä lukuun ottamatta alkuperäiskunnossaan, joten se kaipaisi mittavaa peruskorjausta.
Sähkölämmitteinen Luopioisten seurakuntakeskus puolestaan on käyttökuluiltaan seurakunnan kallein kiinteistö. Hulppean kokoinen mutta hieman huterasti rakennettu talo kaipaisi remonttia. Kirkkovaltuusto joutuu pohtimaan, ryhdytäänkö nykyisiä taloja korjaamaan vai luovutaanko niistä kokonaan.
Seurakunnan taloutta rasittaa edelleen myös seitsemän vuotta sitten paljastunut kopiokonehuijaus sekä sen selvittelemisessä tarvittavien asianajajien palkkiot. Oikeus on määrännyt syylliset korvaamaan seurakunnan vahingot, mutta vahingonkorvauksia ei ole maksettu.
Seurakunnalla on edelleen kolme riidanalaista sopimusta rahoitusyhtiön kanssa. Vuonna 2011 tehtyjen sopimusten yhteisarvo oli silloin reilut 100 000 euroa ja nyt noin 180 000 euroa. Lisäksi Pirkanmaan käräjäoikeudessa on alkamassa korvausoikeudenkäynti seurakunnan entistä talouspäällikköä Simo Klasilaa vastaan. Turun hovioikeus tuomitsi Klasilan virka-aseman väärinkäytöstä joulukuussa 2017. Seurakunta pyrkii oikeudenkäynnin avulla saamaan korvauksen kärsimistään vahingoista.
Päättäjät kiittelivät toimintaa
Seurakunnan viime vuoden tilinpäätöksen viikko sitten hyväksynyt kirkkovaltuusto löysi toimintakertomuksesta paljon hyvää. Jumalanpalveluksissa käymisen lasku on taittunut ja vapaaehtoistyö tavoittaa suuren määrän tekijöitä.
Lasten pienenevät ikäryhmät vaikeuttavat kerhojen järjestämistä, mutta lasten leirit ovat suosittuja. Seurakunnan ja kunnan yhteistyö toimii hyvin, ja seurakunta on edelleen tervetullut päiväkoteihin ja kouluihin, ja lapsiryhmät tulevat juhlapäiväkirkkoihin.
Päivähoidossa itse työskentelevä Minna-Liisa Virpinen kiitteli varhaiskasvatuksen yhteistyöstä.
– Lapset tykkäävät kovasti ja odottavat Marja Lepistön käyntejä.
Kirsi Saarinen kertoi hyvästä vapaaehtoistyön hengestä.
– Kappeliseurakunnan elämä on oman näköistä ja oma kappeli koetaan tärkeäksi.
Vapaaehtoiset ovat innostuneet lähetystyöhön. Paula Eloranta on saanut mukaan vapaaehtoisia. Luopioisten puolella Leena Peltonen on tuonut mukanansa uutta vireyttä varsinkin lähetyskirppiksen toimintaan.
Tiina Kokkola esitteli diakoniavastuuryhmän puheenjohtajan näkemyksen toiminnasta. Hän nosti esiin Luopioisten puolella erityisesti Vierelläkulkijat ja vanhan Pälkäneen puolella diakoniapiirit, kirkkokahvi- ja diakoniatorikahviotyöryhmät. Esko Peltonen muistutti diakonian johtoajatuksesta: diakonia kuuluu kaikille seurakuntalaisille.
– Diakonia on pieniä arkisia tekoja lähimmäisen auttamiseksi.
Vesa Mellavuo arvosti kanttoreiden työtä.
– Musiikki on keino sitouttaa nykyisiä ja mahdollisia tulevia jäseniä.
Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.
Viimeisimmät kommentit