Nuijantalon kahvila ja putiikki palvelee kesän ajan joka päivä

Sinikka Ignatius ja Merja Vilkki avaavat Nuijantalon kahvilan ja putiikin jo kesänavauspäivän aattona, perjantaina 25.5.

Perinteikäs Nuijantalo jäi viime syksynä kahviottomaksi, kun Keltainen Talo muutti Tampereelle. Joulun ajaksi kahvioon löytyi väliaikainen yrittäjä, mutta sen jälkeen talon omistavalla säätiöllä on ollut haku päällä.

Vuonna 1907 kylän komeimmalle paikalle rakennettu Nuijantalo on aina ollut Onkkaalan keskus.

Nyt Nuijalla tuoksuu jälleen vastaleivottu pulla ja kahvi. Retroradion klassiset sävelet toivottavat tervetulleeksi perinteikkääseen juhlataloon, jonka idylliä ajan patinoimat huonekalut korostavat.

– Oikeastaan mitään ei tarvinnut tehdä, vaan riitti kun alkoi kantaa tavaroita sisään. Keittiö on ihana, ja siellä on kaikki valmiina, Merja Vilkki sanoo.

Myös kahvilan yhteydessä olevan myymälän hyllyt alkavat vähitellen täyttyä esimerkiksi pälkäneläisillä marjahilloilla ja kreetalaisilla luomuöljyillä.

– Etiketistä löytyvien tietojen avulla voi tarkistaa netistä, millä vuoren rinteellä oliivit on kasvatettu, Sinikka Ignatius esittelee kreetalaisöljyä.

Se ei ole aivan paras esimerkki Nuijantalon putiikkiin koottavista lähituotteista, vaikka valinta onkin perusteltu: oliiveja ei viljellä Suomessa, vaan lähimmät laatutarhat löytyvät Kreikasta.

 

Läheltä ja luomua

Sinikka Ignatius ja Merja Vilkki ryhtyvät pitämään Nuijantalon kahvilaa ja putiikkia.

Nuijantalon kahvila ja putiikki myy lähituotteita ja mieluiten luomuna. Kahvilan suolaiset ja makeat leivotaan paikan päällä itse.

Itse leivotut pullat, leivät ja leivonnaiset alkavat olla harvinaisuus, koska kaupoissa ja taukopaikoissa myydään samanlaisia pakasteista paistettuja tuotteita.

– Valikoimat vaihtelevat sesongin mukaan. Marja-aikaan piirakoissa käytetään pälkäneläisten marjatilojen mansikoita ja lähimetsien mustikoita. Varsinaista lounasta ei ole tarjolla, mutta vatsansa saa varmasti täyteen piirakoilla ja täytetyillä voileivillä. Ja joskus voidaan pitää vaikka vohvelipäiviä, Nuijantalon yrittäjäkaksikko suunnittelee.

Nuijalle hopeakorujaan tuonut tamperelainen Aila Salminen ihastui perinteikkään juhlatalon idylliin.

Tarjoilussa tuodaan esiin Pälkänettä ja pälkäneläisiä tuotteita. Myyntiin tulee esimerkiksi ylistettyä Sarkasen tilan jäätelöä. Kahvivalikoimiin kuuluu tavallisten kahvien lisäksi myös pienpaahtimoiden erikoisuuksia.

Putiikista löytyy muun muassa lahjatavaraa, tuliaisia, luomukosmetiikkaa, yrttejä ja lähituotteita. Nuijatalon saliin tuotteineen saapuvat yrittäjät ja kädentaitajat täydentävät Pälkäneen palveluvarustusta. Avajaisista alkaen tarjolle tulee esimerkiksi tamperelaisen Aila Salmisen hopeakoruja. Nuijantalon miljööseen ihastunut Salminen alkoi saman tien ideoida taiteilijamiehensä kanssa, mitä muutakin tunnelmalliseen taloon voisi tuoda ja toteuttaa.

Perjantaina avattava Nuijantalon kahvila ja putiikki palvelee päivittäin kello 11–18. Pariksi sunnuntaipäiväksi (17.6. ja 8.7.) talo on varattu sukukokouksia varten ja tiistaina 24.7. lottalaulajaisia varten.

– Nuijaa vuokrataan entiseen tapaan juhla- ja kokoustilaksi, Sinikka Ignatius vakuuttaa.

 

Idylli on hiljennyt

Merja Vilkki oikoo kunniapaikalla roikkuvaa kahvipannua, jolla lotat keittivät aikanaan kahvia sotaan lähteneille miehille.

Sinikka Ignatiuksen ensimmäiset muistot Nuijantalolta ovat melko tasan puolen vuosisadan takaa.

– Olin seitsemän vanha ja pääsin isompien lasten kanssa katsomaan Speden Pähkähullu Suomi –elokuvaa. Liput maksoivat viisi markkaa ja salissa oli kovat puupenkit. Yritin jaksaa istua epämukavilla penkeillä ja nauraa samoissa kohdissa kuin muutkin, vaikka minusta elokuva tuntui tosi tylsältä.

Niihin aikoihin Onkkaala oli kovin erinäköinen kuin nykyisin. Kylä oli täynnä pieniä puoteja ja palveluvarustus kattoi kaiken mitä elämässä tarvittiin.

– Täällä oli lihakaupat, räätälit ja suutarit.

Vuonna 1907 kylän komeimmalle paikalle rakennettu Nuijantalo on aina ollut Onkkaalan keskus.

Keskusta oli elävä vielä vuosituhannen taitteessa, kun kymmenen vuotta Saksassa asunut Ignatius palasi kotikonnuilleen.

– Mutta viimeisten vuosikymmenten aikana palveluvarustus on vähitellen huvennut. Vähän saa pelätä, kuka seuraavaksi sulkee ovensa. Ihana maalaisidylli on hiljentynyt, eikä kylillä näe enää ihmisiä.

Ignatius tietää, että hänen lisäkseen moni muukin arvostaa pikkuputiikkien ihmisläheistä palvelua.

– Muun muassa mökkiläiset ovat kyllästyneitä jättimarketteihin, joissa ei ole mitään henkilökohtaista. He ovat hullaantuneita, kun kylältä löytyy vielä lähipalveluita.

 

Kylää elävöittämässä

Nuijalle hopeakorujaan tuonut tamperelainen Aila Salminen ihastui perinteikkään juhlatalon idylliin.

Sinikka Ignatius mietti, miten hän voisi osaltaan elävöittää rapistuvaa ja hiljentyvää kylää. Kun hän törmäsi keväisellä asiointireissulla Merja Vilkkiin, hän tiesi heti, että kohtaamisella oli tarkoitus.

– Nuijantalo on kylän perinteikäs keskus. Olin miettinyt, mistä keksisin työtä pelkäämättömän kaverin sinne yrittäjäksi. Tiesin heti, että tässä se on, kun tapasimme Merjan kanssa.

Jo parikymmentä vuotta aiemmin tutustunut kaksikko alkoi selvitellä asioita, ja sen jälkeen kaikki on edennyt vauhdilla. Kahvila ja putiikki viettää avajaisia perjantaina ja lauantaina Pälkäneen kesänavauksen yhteydessä. Samalla avautuu myös Eero Mäki-Mantilan valokuvanäyttely salissa. Pälkäneläiskuvaaja tunnetaan muun muassa tunnelmallisista rauniokirkkokuvistaan ja upeista revontulikuvista.

Nuijan sisustus korostaa perinteikkään talon idylliä.

– Myös ulkomaiset ystäväni ovat ihastelleet Eeron kuvia, Sinikka Ingnatius kertoo.

Kesän aikana Nuijalla nähdään pari muutakin näyttelyä sekä kylää elävöittävää ohjelmaa, kuten karaokea ja yhteislaulua. Eino Leinon päivänä 6. heinäkuuta kahvitellaan runollisesti ja myös Pälkäne-päivään on suunnitteilla erityisteemaa.

– Haluamme tehdä Nuijantalosta pälkäneläisten olohuoneen. Salin lukunurkkaan tulee viherkasveja ja aikakauslehtiä. Taustalla hiljaa soiva rauhoittava musiikki korostaa vanhan talon tunnelmaa. Jossain vaiheessa on ilman muuta järjestettävä tanssit, sillä Nuijahan oli vielä 1970-luvulla suosittu tanssipaikka, Sinikka Ignatius ja Merja Vilkki sanovat.

Elokuussa koirakouluttaja Liisa Inomaa saapuu opastamaan, miten koiraa luetaan ja ohjataan hyvään käytökseen. Tilaisuus on erityisen antoisa koiran hankintaa suunnitteleville tai pentua kouluttaville.

 

Intohimona ruoka

Sinikka Ignatius ja Merja Vilkki avaavat Nuijantalon kahvilan ja putiikin jo kesänavauspäivän aattona, perjantaina 25.5.

Syrjänharjun kupeessa asustavaa Sinikka Ignatiusta ja Hausalossa suuren osan vuotta viihtyvää Merja Vilkkiä yhdistää intohimoinen suhtautuminen ruokaan ja ruuanlaittoon. Monenlaisissa vientitehtävissä ja tulkkina toiminut Sinikka Ignatius vie pienryhmiä Saksan ja Ranskan parhaille viinialueille. Kulinaristimatkoilla vieraillaan tasokkaissa ravintoloissa ja maistellaan huippuviinejä. Viini- ja ruokakulttuurin lisäksi tutustutaan paikkakuntien muuhunkin kulttuuriantiin.

– Yleensä matkoja tehdään huhtikuussa ja lokakuussa, kun kohteissa on rauhallisempaa.

Ignatius tuntee kohteet, sillä hän asui kymmenen vuotta Saksassa lähellä Ranskan rajaa.

Merja Vilkki puolestaan on erikoistunut tarjoamaan täkäläisiä ruokaelämyksiä.

– Harrastan puutarhan hoitoa ja ravustusta, mutta rakastan keittiössä olemista. On hienoa, kun saamme vieraita, joille voin leipoa ja laittaa ruokaa, myyntialalla työnsä tehnyt modisti kertoo.

Nuijantalon kahvila on monelle mökkiläiselle ja ohikulkijalle tärkeä paikka. Tämä on käynyt kaksikolle selväksi, kun he ovat valmistelleet tiloja kesään. Ovella käy vähän väliä väkeä kyselemässä, joko paikka on auki.

Nuijantalon kahvilan ja putiikin avajaisia vietetään perjantaina 25.5. ja lauantaina 26.5. Eero Mäki-Mantila kertoo kuvistaan ja kuvausharrastuksestaan kesänavauksen yhteydessä lauantaina kello 11. Perjantain ja lauantain avajaispäivien aikana kahvilassa ja putiikissa on maistiaisia, avajaistarjouksia ja tuote-esittelyitä.