– Ei se ota, jos ei anna, muistelee paljasjalkainen kuohijokelainen Pertti Syrjänen keväällä 2011 tekemäänsä päätöstä lähteä opiskelemaan taidetta.
Jo ennen koulutusta Pertti oli tehnyt monenlaista taidetta aina valokuvauksesta ikonimaalaukseen. Koulunpenkille hänet patisti vaimo, joka huomasi, että pariskunnan kotikaupungissa, Joensuussa oli alkamassa ammattikoulutasoinen taidealan koulutus.
– Kehotti, että hae, kun olet kerran alaa harrastanut, kertoo Pertti.
”En katunut hetkeäkään”
Kolmen vuoden koulutuksen jälkeen Pertti Syrjänen innostui kokeilemaan taitojaan Saimaan ammattikorkeakoulun kuvataiteilija-linjan pääsykokeissa.
– Kokeet olivat viisipäiväiset ja itsessään enemmänkin opetustilaisuus. Siellä oli opettajat kertomassa ja keskustelemassa. Ajattelin pääsykokeita lähinnä mielenkiintoisena tilaisuutena oppia, hän kertoo.
Pertti ei ollut olettanut pääsevänsä sisään, joten kun tieto opiskelupaikasta tuli, se vaati hieman pohdintaa. Vaimo kannusti jälleen, ja Pertti otti opiskelupaikan vastaan. Edessä oli muutto Imatralle.
Ensimmäisenä opiskeluvuonna koulutus tarjosi mahdollisuuden kokeilla eri taiteenaloja grafiikasta ja maalaustaiteesta korutaiteeseen, valokuvaukseen ja kuvanveistoon asti.
– Luulin aina olevani maalari, mutta kun sai kokeilla kaikkea, minusta tuli jotenkin kuvanveistäjä, kertoo toukokuun viimeisenä päivänä kuvataiteilijaksi valmistuva Pertti.
Korkeakouluopintoja Imatralla Pertti ei ole katunut hetkeäkään.
– Joka aamu oli mukava lähteä opiskelemaan, hän kertoo.
Rautaromusta taidetta
Lopputyökseen Pertti Syrjänen rakensi rautaromusta tuulivoimalla kulkevan ruohonleikkurin. Työn tarkoitus on ottaa kantaa tuulivoiman puolesta sekä saada pohtimaan kiirettä ja ajanpuutetta.
– Jos on hyvä tuuli, niin ruohonleikkuri saattaa liikkua vähän toistakymmentä metriä tunnissa. Siinä vaadittaisiin ajajalta kärsivällisyyttä, naurahtaa Pertti.
Työ nostaa esille myös vanhan rojun käyttökelpoisuuden.
– Kaikki työssä käytetyt romut ovat reilusti vanhoja, pääosin 1900-luvun alkupuolelta. Niistä saa vielä ihan toimivia, kun osaa rakentaa, eli ei vanhoja asioita kannata heittää pois, sanoo Pertti, joka löysi materiaalin lopputyöhönsä omalta kotipihaltaan.
Veistomateriaalia loppuelämäksi
Nyt Pertti Syrjäsellä on edessään muutto Imatralta takaisin Tuupovaaran, missä oma rintamiestalo odottaa.
– Talo on päässyt vähän rempalleen, kun viime aikoina siellä on ehtinyt viettää vain kesät, kertoo Pertti.
Tulevista veistoprojekteista mies ei vielä tiedä, mutta toteaa kuvataiteilijan ammatin olevan sellainen, ettei sitä koskaan pääse eroon. Materiaalin puute ei ainakaan tule esteeksi veistämiselle.
– Pohjois-Karjalan maisemissa peltoja kiertää vähän aitojen tapaiset kiviröykkiöt. Niistä on veistomateriaalia on vaikka loppuiäksi ja enemmänkin, kertoo Pertti.
Perinne saa jatkoa
Veistosten lisäksi Pertti Syrjänen on kunnostautunut musiikin puolella. Jo vuonna 1969 ensimmäisen kerran esiintynyt yhtye Passion nähdään tavalliseen tapaan 5.8. Kuohijoen August-rockissa.
– Ensimmäisellä keikallamme osasimme soittaa ehkä kaksi biisiä, muistelee Pertti kuohijokelaisen bändin alkuaikoja.
Vaikka bändin jäsenet ovat nykyään kaikki omilla suunnillaan, ei August-rockia jätetä väliin. Perinteen katkeaminen ei ole näköpiirissä, vaikka Syrjäselläkin matka bänditreeneihin on satoja kilometrejä suuntaansa.
– Me keikkailemme säännöllisesti kerran vuodessa, naurahtaa Pertti.
– August-rock on vähän niin kun meidän bileet.
