Kosteusvaurioiden kuntotutkijaksi pätevöityvä Jyri Kankila selvitti seurakunnan kiinteistöjen kunnon ja korjaustarpeet

Molemmat seurakuntatalot ovat remontin tarpeessa

Kirkon seinässä on havaittavissa rapautumista ja rappauksesta irronnutta kalkkia. Seinän kostuminen johtuu sisälle rakennetusta vessasta.

Sekä Pälkäneen seurakuntatalo että Luopioisten seurakuntakeskus alkavat olla remontin tarpeessa.

Luopioisten seurakuntakeskuksessa pitäisi uusia katto ja kohentaa eristystä. Sisäilmaongelmista kärsivässä Pälkäneen seurakuntatalossa voidaan kaivata isompia korjauksia, mikäli maanalaiset ja maavaraiset rakenteet ovat kostuneet.

Lähes kaikissa seurakunnan kiinteistöissä olisi kohennettavaa ilmanvaihdossa sekä sen käytön opastuksessa. Automatiikan avulla voitaisiin tehostaa ilmanvaihtoa ja lämmitystä, sillä niiden ei tarvitse olla täysillä silloin kun tiloissa ei työskennellä tai kokoonnuta.

– Jos kiinteistössä on sisäilmaongelmia, niin ihan ensimmäisenä kannattaa tutkia ilmanvaihto. Jos se ei toimi suunnitellulla tavalla, niin korvausilma saatetaan imeä vaurioituneiden rakenteiden läpi, Jyri Kankila sanoo.

Kosteusvaurioiden kuntotutkijaksi pätevöityvä Kankila kävi seurakunnan kiinteistöt läpi talven ja kevään aikana. Reilun kahden ja puolen kuukauden työssäoppimisjakson tuloksena seurakunnalle jäi raportti kiinteistöjen tilasta ja niiden kaipaamista korjauksista.

 

Pappilan kellarista löytyi lahovaurioita

Jyri Kankila selvitti Pälkäneen seurakunnan kiinteistöjen kuntoa.

Valtaosa Jyri Kankilan havaitsemista korjauskohteista on sellaisia, jotka voivat odottaa seuraavaa remonttia. Kiireempiä toimenpiteitä kaivataan pappilan kellarikerroksessa, josta löytyi pieni lahovaurio. Rakenteita ovat ilmeisesti kostuttaneet sade- ja sulamisvedet.

– Saunan paneeliseinän takana rappaukset olivat ropisseet kosteuden vuoksi. Tilanne saattoi korjaantua jo sillä, että kosteat rappaukset kaavittiin pois, mutta varmuuden vuoksi rakenteet kannattaisi avata.

Rakennusta ympäröivää maastoa muotoiltiin uusiksi viimeisen remontin yhteydessä, mutta Kankila suosittaa vielä kohentamaan sade- ja sulamisvesien johtamista pois seinustalta.

1850-luvulla rakennettu pappila on muuten terve rakennus. Sen lämmityskustannukset ovat edulliset maalämmön ansiosta. Pappilan asukkaat ja työntekijät ovat tyytyväisiä sisäilman laatuun, vaikka Kankila havaitsi ilmanvaihdossa korjattavaa.

– Monissa vanhoissa rakennuksissa on vuosien varrella tukittu ilmanottoaukkoja, kun niistä on tullut talvipakkasilla kylmää. Jos aukot ovat jääneet umpeen, ilma ei vaihdu suunniteltua reittiä, vaan esimerkiksi ikkunavuotojen kautta. Vuotavia ikkunoita pitäisi tiivistää ja samalla miettiä, mistä korvausilma tulee.

 

Seitsyen leirikeskusta ei tehty talvikäyttöön

Pienet peltikannet kertovat, mistä kohdista seurakuntatalon rakenteita on avattu ja tutkittu.

Pälkäneen seurakuntatalo täyttää ensi vuonna 40 vuotta. Tiilirakennus on peruskorjauksen tarpeessa.

Seurakuntatalon räystäätön tasakatto on Suomen oloissa riskirakenne. Sisäilmaongelmien aiheuttajat löytyvät kuitenkin ilmeisesti osin maan alle rakennetusta alakerrasta.

Kankila selvitti seurakuntatalolta lähinnä pintakosteuksia. Ulkopuolisen yrityksen perusteellisempi raportti rakennuksen kunnosta ja korjaustarpeesta valmistuu kesäkuun aikana.

Jyri Kankila syventyi tarkemmin Seitsyen leirikeskukseen. Vajaat 30 vuotta sitten valmistunut hirsirakennus on ympärivuotisessa käytössä, johon sen eristys ei ole nykymitoituksen mukaan aivan riitä.

– Lämpövuodot oli helppo löytää, kun helmikuussa sattui olemaan kunnon pakkaset. Lämpökamerasta näki, että ongelmakohtia ovat muun muassa hirsirakennuksen nurkat. Siksi sali on talvipakkasilla vähän viileä.

Lämpövuoto kasvattaa energialaskua, mutta voi aiheuttaa myös rakenteiden kostumista. Siitä ei kuitenkaan havaittu merkkejä.

Lahovaurioiden vuoksi korjatusta vessasta Kankila löysi tarkkailtavan kohteen.

– Kosteus on hieman koholla korjatuissa rakenteissa. Se voi johtua esimerkiksi siitä, että betonilaatta ei ole ehtinyt kuivua pohjia myöten.

Myöskään Seitsyen majoitustilojen ilmanvaihto ei ole aivan nykymitoituksen mukainen. Ilmanvaihdon ja lämmityksen automatisoinnilla saataisiin säästöjä, sillä leirikeskuksen lämpötila voitaisiin laskea reiluun kymmeneen asteeseen silloin kun sillä ei ole käyttöä. Nykyisin säätäminen on työntekijöiden muistin varassa.

 

Korjaukset tuoneet ongelmakohtia

Jyri Kankila selvitti Pälkäneen seurakunnan kiinteistöjen kuntoa.

Jyri Kankila selvitti Seitsyen kuntoa pintaa syvemmältä. Muista hänen tutkimistaan rakennuksista ei juurikaan auottu rakenteita, mutta talvipakkasilla myös lämpö- ja pintakosteusmittarit sekä silmämääräiset havainnot kertoivat paljon.

– Paljon pystyi päättelemään myös rakennuskuviin ja vanhoihin remonttiselostuksiin perehtymällä.

Vanhojen rakennuksien ongelmat aiheutuvat usein korjauksista, joissa niihin on tuotu uutta ja sopimatonta tekniikkaa.

Esimerkiksi 1830-luvulla valmistuneessa Pälkäneen kirkossa ei ollut alun perin lämmitystä eikä vesijohtoja. Lattian alle 1950-luvulla rakennettu sähkölämmitys on edelleen toimiva, joskin paljon energiaa vievä ratkaisu.

– Alun perin betonilattia ja lämmitys piti rakentaa vanhan puulattian päälle. Onneksi 50-luvulla havaittiin, että se on laho ja lattia täytettiin soralla.

Lattia on pysynyt kuivana, mutta seinistä löytyi kosteutta parista paikasta.

– Eteisen vessa on tehty kiinni paksuun tiiliseinään. Seinän käyttäytyminen on muuttunut: se ei pääse kuivumaan sisälle päin, koska vessan seinässä on uretaanilevy. Sateisen kesän ja syksyn jäljiltä seinässä oli selkeästi kostea kohta.

Kostunut kalkkilaasti murenee talvella jäätyessään. Rapautuminen ja kalkin huuhtoutuminen ovat selkeästi havaittavissa kirkon ulko-oven vasemmanpuoleisessa nurkassa.

– Tiilet sen sijaan on tehty niin hyvin, että ne ovat edelleen ehjiä.

Seinän korjaaminen ei lopeta rapautumista, jos samalla ei poisteta ongelman aiheuttajaa.

– Tiiliseinän ja vessan seinän väliin pitäisi jättää tuuletusrako, Kankila sanoo.

Ulkoseinän toinen kostunut kohta on saarnastuolin kohdalla. Vesi on roiskunut seinälle partiokolon sisäänkäynnin kattolipalta. Kostunut kohta on nykyisin suojattu pellillä, ja siksi kummallakaan ulkoseinän korjauksella ei ole erityinen kiire.

 

Kirkossa karmeja syviä kuoriaisia

Jyri Kankila pääsi pakkastalven aikana näkemään, miten kirkko ja muut rakennukset toimivat erilaisissa oloissa. Esimerkiksi partiokolon ilmalämpöpumpun kylmä puhallusilma saa kirkon seinän jäätymään pakkasilla. Partiokolosta on yritetty tehdä lämpimämpi tukkimalla oven ilmanvaihtoaukkoja.

– Sen vuoksi ilmanvaihto ei toimi, sillä poistopumppu on käytävässä uloskäynnin vieressä. Suositeltavin vaihtoehto olisi ilman koneellinen tulo ja poisto sekä lämmön talteenotto.

Myös kirkossa on havaittavissa, että ilma vaihtuu kehnosti eristettyjen ikkunoiden kautta.

– Etenkin aurinkoisen puolen ikkunat kaipaisivat jo maalausta ja kunnostusta, ja vuosituhannen vaihteessa laitetut tiivisteet vuotavat lähes kaikissa ikkunoissa.

Kirkon ikkunoista löytyi myös karmeja syöviä kuoriaisia, jotka paljastavat sen, että puu on päässyt kostumaan joistain paikoista.

 

Siunauskappelissa ongelmakatto

Vuonna 1970 valmistuneen Tommolan hautausmaakappelin eksoottinen katto on aiheuttanut murheita vuosikymmenten varrella. Jyrkän katon juurella olevaa tasakattoa on paikkailtu monet kerrat. Syksyllä sisään pääsi lorisemaan vettä. Läpiviennin ongelmakohta on korjattu, mutta työntekijöiden tilojen kattolevyt ja eristeet kannattaisi Jyri Kankilan mielestä tutkia ja vaihtaa.

Luopioisissa on kannettu huolta seurakuntakeskuksen halkeilleista seinistä. Halkeilu on aiheutunut siitä, että rakennuksen pohja on paininut toisista kohdista enemmän.

– Mutta rakenne voi toimia halkeilleenakin. Ainakaan kosteuden kulkeutumista ei ole havaittavissa, Kankila sanoo.

Harjakattoinen seurakuntakeskus odottaa uutta katetta. 1986 valmistuneen rakennuksen muut korjaustarpeet liittyvät eristykseen ja ilmanvaihtoon.

– Lämpövuotoja on havaittavissa siellä täällä. Ajoittaiset sisäilmaongelmat ovat johtuneet siitä, että ilmanvaihto on ollut pitkiä aikoja epäkunnossa.

Ongelmat on korjattu, mutta ilmanvaihtotekniikka alkaa olla vanhentunutta.

– Säätömahdollisuuksia on vähän, ja siksi työntekijät vekslaavat laitteita päälle ja pois.

 

Luopioisten kirkossa ei kosteutta

Luopioisten reilun 200 vuoden ikäisestä puukirkosta ei havaittu kosteutta.

– Tutkin erityisen tarkasti kierto- ja käyttövesiputkien läpiviennit, mutta merkkejä vuodoista ei löytynyt.

Kirkon kaikki uudet materiaalit eivät ole kestäneet lämmön ja kosteuden vaihteluita.

– Viimeisen remontin maalit ovat osin rapisseet irti, Jyri Kankila sanoo.

Kosteusvaurioiden kuntotutkijoita kouluttaa Hämeen ammattikorkeakoulu. Puolivuotiseen koulutukseen otetaan rakennusalan keskiasteen tutkinnon tai luonnontieteellisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneita jatko-opiskelijoita. Jyri Kankila on alkuperäiseltä koulutukseltaan mikrobiologi.

 

 

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>