Helppo ja hauska jigikalastus

Varmasti jokainen kalastuksesta vähänkään kiinnostunut on ihmetellyt näitä värikkäitä kumimatoja.

Oikein käytettynä jigit ovat tehokkaita vieheitä ahvenen ja kuhan pyyntiin. Pälkäneen seudun vesissä näitä piikkiselkiä riittää ja jigikalastus on erinomaisen hauskaa ja jännittävää ajanvietettä kesäiltoihin

 

Edullinen starttipaketti

Riittävä aloituspaketti kuhalle tai ahvenelle käsittää 2–3 pussia eripainoisia jigipäitä ja sopivan lajitelman erilaisia jigirunkoja.

Jigikalastuksen suosio kasvaa vuosi vuodelta. Onhan jigittely kevyttä, jännittävää ja tehokasta. Varsinkin selkävesillä ja pohjan tuntumassa viihtyvää kuhaa mielivälle heittokalastajalle jigit ovat paras keino päästä kalanmakuun.

Ja alkuun pääsee melko kevyin investoinnein. Tuntumaa lajiin saa ihan tavallisella virvelillä.

Riittävä aloituspaketti kuhalle tai ahvenelle käsittää 2–3 pussia eripainoisia jigipäitä ja sopivan lajitelman erilaisia jigirunkoja. Päihin kuluu 8–12 euroa ja jigeihin saman verran.

Kilotavarana myytävät jigirungot maksavat koosta riippuen 0,5–1,5 euroa kappale, joten kympillä saa jo mojovan valikoiman.

Erityisesti jigaukseen suunniteltujen vapojen vuoro tulee vasta jos jigikärpänen oikeasti puraisee.

 

Pohjalta pomputellen

Jigillä kalastetaan lähellä pohjaa. Yhden, vieheen selkäpuolella olevan koukun ansiosta jigi ei ole kovinkaan herkkä jäämään pohjaan.

Heiton aluksi jigin annetaan vajota pohjaan saakka: upotessaan jigi vetää siimaa kireälle ja pohjalle saavuttaessa siima löystyy. Jigin uitto on pohjaa pitkin pomputtelua ja tärppi tulee lähes poikkeuksetta vajoavaan jigiin.

Tässä piileekin homman juju: Tärppi harvoin tuntuu kädessä saakka, usein se on pelkkä pieni tärähdys tai sähköisku siimassa. Tuntuma vieheeseen pitää säilyttää siis jatkuvasti ja kaikkeen poikkeavaan reagoida välittömästi vastaiskulla.

Jigin uitossa ei ole yhtä oikeaa, eikä edes parasta tekniikkaa. Uittaa voi vapaa nostaen tai kelan kampea pyöräyttäen. Liike voi olla pitkä ja rauhallinen tai lyhyt ja nopea.

Hyvällä syönnillä kala usein innostuu eloisasti poukkoilevasta vieheestä, kun toisena päivänä pieni nypyttely toimii paremmin. Tärkeintä on kuitenkin, että jigi vajoaa pohjalle saakka jokaisen uittoliikkeen jälkeen, siima pidetään kireällä ja kaikkeen poikkeavaan reagoidaan vastaiskulla.

Muista myös kalastaa heitto loppuun saakka. Kala voi seurata viehettä veneen alle saakka ja tärppi tulla vasta aivan suoraan siimaan.

 

Tekniikkaa ja taktiikkaa

Sekä kuha että ahven viihtyvät parvissa. Jos siis saat jostain yhden kalan, on lähistöllä todennäköisesti muitakin.

Varsinkin syönnillä ollessaan kalat ilmoittavat läsnäolostaan melko nopeasti. Kala liikkuu aktiivisesti ja yleensä jo muutama onnistunut heitto paljastaa, onko paikalla aktiivisesti syövää kalaa. Kalastajan kannattaa siis pysyä liikkeellä kunnes aktiivinen kalaparvi löytyy. Viimeksi toiminut paikka saattaa olla aivan tyhjä ja toisinpäin.

Jigikalastajan teknisistä apuvälineistä tärkeimmät ovat ankkuri ja kaikuluotain. Ilman kaikuluotainta pärjää, mutta ajelehtivasta veneestä jigittely on melko toivotonta. Varsinkin jos vettä ja tuulta on hiukankaan reilummin.

Kaikuluotain taas helpottaa kalapaikkojen ja kalojen etsimistä. Käytännössä kaikki tunnettujen merkkien nykyaikaiset laitteet ovat riittävän tarkkoja paljastamaan pohjan tuntumassa lymyilevät piikkiselät ja halvimmat kaikuluotaimet maksavat muutamia satasia.

 

Painopää syvyyden mukaan

Syvyys,
m
jigipään
paino, g
1–3 3–5
2–5 5–7
4–8 7–10
7–10 10–12

Jigipään valinta on tasapainoilua uittotuntuman ja kalastavuuden välillä. Mitä kevyempää päätä käytetään, sitä leijaavammin ja kalastavammin jigi ui. Mutta jos tuntuma jigiin ja pohjaan menetetään, myös tärpit jäävät huomaamatta.

Nyrkkisääntönä on käyttää aina mahdollisimman kevyttä jigipäätä ja vaihtaa painavampaan vasta jos tuntuma pohjaan ei säily. Varsinkin kuha osaa olla ärsyttävän ronkeli jigipään painosta.

 

Koukku jigin koon mukaan

Sopivan kokoinen koukku ulottuu noin 1/3 jigin päästä. Kala kyllä hotkaisee jigin kitaansa ja tarttuu pienempäänkin koukkuun. Ja eloisasti uivaan jigiin saa enemmän tärppejä kuin liian isossa koukussa tököttävään. Jigipäät myydään 4–5 kpl pusseissa, ja paino ja pään koko on lukee pussin kyljessä.

Ahvenelle käytetään yleensä 5–7 cm pituisia jigejä, joille hyvä koukkukoko on 1 tai 1/0. Kuhan ollessa ykköskohteena jigi saa olla hiukan isompi, 10–12 sentin pituinen. Kuhajigeille hyvä koukkukoko on 3/0.

Jigi pujotetaan koukkuun mahdollisimman suoraan. Mutkalle jäänyt jigi pyörii heitossa ja vajotessaan tehden siimaan kierrettä.

 

Väripolitiikkaa

Varsinkin kuha voi halutessaan olla todellinen jästipää. Tärpit ovat harvassa ja nekin pelkkiä tökkäsyjä. Kunnes joku vaihtaa jigin kuhille juuri sillä hetkellä mieleiseksi ja nyppii kalan toisensa jälkeen muiden ihmetellessä. Värillä siis on väliä.

Ammattitermein väriralliksi tai -rumbaksi kutsuttua ottivärin etsimistä kannattaa harrastaa varsinkin jos kalat vain nyppivät tarttumatta kunnolla.

Tässä piilee myös jigikalastuksen suurin vaara: parhaimmillaan jigittely on kuin vuoropuhelua kalan ja kalastajan välillä: uittotyyliä ja väriä vaihtelemalla kalastaja kysyy vastapelurilta mikä tänään olisi se oikea ja kala ilmoittaa ärsykekynnyksen ylittymisestä vihaisella tärpillä. Lopulta, auringon jo uudestaan noustessa rantaan palaava kalastaja joutuu kysymään itseltään: kumpi oikeastaan on koukussa?

Jigikalastus tarjoaa loputtomasti kokeiltavaa ja haasteita.  Knoppitietoa etsivälle You Tube ja some ovat ideoita ja neuvoja pullollaan.

 

Pälkäneen mainiot ahven- ja kuhavedet sopivat erinomaisesti jigikalastukseen.

Kevyet kalataskut

Tarvikkeet:

Nahattomia kuha- tai ahvenfileitä

voipaperia

tilkka oliiviöljyä

suolaa

mausteita, esim. sitruunapippuri

tarvikkeet kesäiseen fetasalaattiin

patonki ym. vaalea leipä

ruoanlaittoon kuluva aika: vaihtelee, kalan saamisen ja fileoimisen jälkeen n. 20 min.

 

Aseta kalanfile- tai fileet voipaperille

Sivele kevyesti oliiviöljyllä ja mausta suolalla ja ripauksella sitruunapippuria

Taita voipaperi kalan päälle ja rypistele reunat mahdollisimman tiiviiksi

Kypsennä 175-asteisessa uunissa 12 minuuttia. Ohut file kypsyy nopeasti, liika kypsennys tekee kalasta kuivaa.

Tarjoile kevyen fetasalaatin, vaalean leivän ja raikkaan juoman kera. Salaatista voi jättää sipulin pois ettei kalan kevyt maku peity.

Ahven ja kuha viihtyvät parvissa. Jos saat jostain yhden kalan, on lähistöllä todennäköisesti muitakin.

Jigikalastajan luvat

Yhdellä vavalla kalastava 18–64-vuotias tarvitsee Suomessa vain kalastonhoitomaksun. Tätä nuoremmat ja vanhemmat saavat kalastaa yhdellä vavalla ilman lupaa.

Tähän poikkeuksena ovat kalastuskieltoalueet, virtavedet ja erikoiskohteet (esim. istuta ja ongi-järvet).

Kalastonhoitomaksun voi suorittaa koko kalenterivuodelle, viikoksi tai vain päiväksi. Lupa kattaa koko maan Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Onkiminen ja pilkkiminen eivät vaadi lupia.

Kalastonhoitomaksu: www.eraluvat.fi/kalastus/kalastonhoitomaksu

Kalastuskieltoalueet: www.kalastusrajoitus.fi

 

Teemu Koski

@pahakuutti

 

Lue lisää:

Kokenut kalastusopas antaa parhaat vinkit kalastuksen aloittamiseksi – Pälkäneeltä löytyy paljon hyviä kalastuspaikkoja, jotka ovat satunnaisemmankin kalastajan ulottuvilla

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?