Pälkäneen taajamien jätevesiä puhdistetaan jätevedenpuhdistamoilla Onkkaalassa, Luopioisten kirkonkylällä ja Rautajärvellä. Kaikki puhdistamot ovat biologis-kemiallisia aktiivilietelaitoksia, mikä on yleisin puhdistamotyyppi Suomessa.
– Pälkäneen puhdistamot toimivat niin kuin pitääkin ja niiden osuus purkuvesistöjensä kokonaiskuormituksesta on pieni, vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta KVVY Tutkimus Oy:stä kertoo.
KVVY Tutkimus Oy toteuttaa Pälkäneen jätevedenpuhdistamojen vaikutusten tarkkailua vesi- ja jätevesinäytteiden sekä kalataloudellisen tarkkailun avulla.
Käytössä kolme puhdistamoa
Vuosikymmeniä sitten oli aika, jolloin vesistöihin tuli huomattavasti nykyistä enemmän kuormitusta pistelähteistä, kuten teollisuudesta ja jätevedenpuhdistamoilta. Nämä ovat kuitenkin hoitaneet oman osuutensa vesiensuojelusta kuntoon jo aikaa sitten.
– Jätevedenpuhdistamot ovat tärkein keino hoitaa vesiensuojelua ja ne hoitavat sen hyvin, Jukka Lammentausta toteaa.
Pälkäneellä on tehty parannuksia jätevesiasioihin myös viime vuosina. Onkkaalan keskuspuhdistamo on uusittu vuonna 2014 ja sinne johdetaan nykyisin myös Aitoon ja Sappeen alueiden jätevedet. Näiden taajamien omat puhdistamot poistettiin käytöstä vuonna 2016.
Myös Rautajärven puhdistamo ja Luopioisten puhdistamo ovat Lammentaustan mukaan vielä hyvässä vaiheessa käyttöikäänsä.
– Luopioisten kirkonkylän puhdistamon ympäristöluvan käsittelyehdot ovat tiukentumassa. Vesistökuormitusta Luopioisten puhdistamolta pyritään edelleen vähentämään muun muassa ohjaamalla alueen sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto Pälkäneen keskuspuhdistamon viemäriverkkoon.
Tavoitteena tasalaatuinen jätevesi
Tyypillisin jätevedenpuhdistusmenetelmä Suomessa on aktiivilieteprosessi, jossa aktiivilietteen mikrobit toteuttavat biologisen puhdistuksen ja liukoinen fosfori saostetaan kemiallisesti lietteeseen.
– Käsittelyvaiheina ovat kiinteän aineksen välppäys, mahdollisesti esiselkeytys, biologis-kemiallinen aktiivilieteprosessi ja jälkiselkeytys, Jukka Lammentausta luettelee.
Välppäyksessä jätevesi johdetaan läpi säleiköstä, jolloin isoimmat kappaleet siivilöityvät pois.
Jäteveden biologinen puhdistus tapahtuu hyödyntämällä jätevedessä olevia bakteereja, alkueläimiä ja muita mikrobeja.
– Biologisessa puhdistuksessa veteen johdetaan ilmaa pieninä kuplina, eli se ilmastetaan. Tällöin jäteveden bakteerit alkavat kasvaa ja lisääntyä. Näin muodostuu aktiivilietettä ja kasvaessaan bakteerit kuluttavat jäteveden eloperäistä ainetta.
Prosessi toimii jätevedenpuhdistamolla sitä paremmin, mitä tasalaatuisempaa tuleva jätevesi on.
– Ongelmia aiheutuu olosuhteiden vaihtelusta, kuten kuormituspiikeistä tai suurista sademääristä. Tämän vuoksi sadevesiä ei saisi johtaa jäteveden joukkoon.
Myös rasva aiheuttaa ongelmia viemäreissä ja puhdistamollakin. Erityisen haitallista rasva on tukkiessaan viemäreitä kiinteistöillä tai yleisessä viemäriverkossa.
– Rasva hyytyy viemärissä ja aiheuttaa tukoksia, vaikka se vielä juoksevana viemäriin menisikin. Paistinpannukin tulisi aina pyyhkiä paperilla ennen pesua ja laittaa paperi sitten biojätteeseen, Lammentausta neuvoo.
Oma lukunsa ovat kinkun ja munkkien paistorasvat. Niitä ei saa kaataa viemäriin vaan ne kuuluvat suljetussa pakkauksessa sekajätteeseen. Kiinteän tai hyytyneen rasvan voi kompostoida.
Ympäristöluvat määräävät tarkkailun tahdin
Tieto jätevedenpuhdistamojen toiminnasta perustuu paitsi päivittäiseen valvontaan, myös säännöllisiin näytteenottoihin.
– Onkkaalan keskuspuhdistamolta otamme näytteet tulevasta sekä puhdistetusta jätevedestä 12 kertaa vuodessa, Luopioisten kirkonkylän ja Rautajärven puhdistamoilta 4 kertaa vuodessa, Jukka Lammentausta kertoo.
Päästötarkkailun lisäksi KVVY Tutkimus Oy tutkii puhdistamojen vaikutusta vesistöihin ottamalla tarkkailuohjelman mukaisesti vesinäytteitä puhdistetun jäteveden purkupaikkojen ylä- ja alapuolelta sekä purkualueen läheisistä syvänteistä.
– Onkkaalan keskuspuhdistamon tarkkailuohjelmaan kuuluu myös kalataloudellinen tarkkailu. Tämän toteutamme seuraamalla vuosittain kirjanpitokalastusta sekä tekemällä joka kolmas vuosi verkkokoekalastuksen ja kalastustiedustelua.
Kalastustiedustelu on alueen kalastajille lähetettävä kysely, jossa pyydetään tietoja verkkovuorokausista, saalismääristä sekä muita havaintoja, kuten pyydysten likaantumisen.
