Vähittäinen rehevöityminen näkyy seurantatiedoissa

Pälkäneen vesistöjen tila on pääosin hyvä

Pälkäneellä melkein kaikki järvet kuuluvat ekologiselta laadultaan luokkaan ”hyvä”. Vain Rautajärvi sekä osittain Hämeenlinnan puolella sijaitsevat Tykölänjärvi ja Jouttijärvi ovat luokitukseltaan tyydyttäviä.

Ekologinen luokitus kertoo järven tilanteesta veden laadun, vesistön biologisen hyvinvoinnin ja mahdollisten rakenteellisten muutosten osalta.

– Rautajärvi, Jouttijärvi ja Tykölänjärvi ovat rehevöityneitä siihen nähden, mikä olisi järven luontainen tila ilman ihmisen vaikutusta, vesistötutkija Harri Perälä KVVY Tutkimus Oy:stä kertoo.

Kirkkaassa järvessä tuottava kerros on hyvin paksu. Ravinteiden lisääntyessä valo ei asetu esteeksi levien ja kasvillisuuden lisääntymiselle.

KVVY Tutkimus Oy seuraa säännöllisesti Pälkäneen suurten järvien tilaa osana suljettujen kaatopaikkojen sekä toimivien ja suljettujen jätevedenpuhdistamojen velvoitetarkkailua. Tarkkailu perustuu viranomaisen määräyksiin, joilla seurataan toiminnan vaikutuksia vesistöihin.

 

Tutkimusta eri näkökulmista

Velvoitetarkkailussa seurataan eri asioita riippuen vesistöön vaikuttavan toiminnan laadusta. Tutkimme vedenlaatua ja osassa teemme myös kalataloudellisia tutkimuksia. Jatkossa mukaan saattaa tulla myös kasvillisuuden ja pohjaeläinten seurantaa, Harri Perälä kertoo.

Vesinäytteistä tehdään erilaisia analyysejä. Jätevesipuhdistamoilla tutkitaan niin tulevan kuin puhdistamolta lähtevän jäteveden ravinnepitoisuuksia, kun taas suljetuilta kaatopaikoilta suotautuvista vesistä analysoidaan ravinteita sekä erilaisia haitta-aineita.

– Näiden lisäksi seuraamme purkuvesistön tilaa ja otamme aina vertailunäytteitä purkupaikan yläpuolelta.

Kalataloudellisissa tutkimuksissa tehdään koekalastuksia sekä kerätään seurantatietoa paikallisilta kalastajilta. Näin saatujen tietojen pohjalta arvioidaan jätevesien vaikutusta kalakantoihin.

 

Puhdistamojen vaikutukset eivät erotu

KVVY Tutkimus Oy tekee velvoitetarkkailua kaikilla Pälkäneen toimivilla jätevedenpuhdistamoilla eli Rautajärvellä, Luopioisten kirkonkylällä sekä Pälkäneen keskuspuhdistamolla. Purkuvesistöjen seurantaa tehdään Rautajärvellä, Kukkialla ja Mallasvedellä.

– Jätevedenpuhdistamojen vaikutukset purkuvesistöjen tilaan ovat hyvin vähäiset ja hukkuvat hajakuormituksen alle, Harri Perälä tiivistää.

Ainoa paikka, jossa puhdistamon vaikutus purkuvesistöön on havaittavissa, on Mallasveden syvänne Pälkäneen keskuspuhdistamon purkuputken edustalla.

– Jätevesien likaava vaikutus näkyy talvella purkusyvänteen pohjan läheisyydessä, jossa on tällöin havaittavissa ravinteikkuuden ja sähkönjohtavuuden kasvua.

Kesällä vaikutusta ei ole havaittavissa.

Rautajärven puhdistamon kuormitus vastaa yhden ihmisen käsittelemättömiä jätevesiä, mikä on hyvin vähäistä verrattuna hajakuormitukseen.

Luopioisten jäteveden puhdistamon vaikutukset eivät näy vesinäytteissä, sillä vaikutusta ei pysty erottamaan vertailupisteen näytteestä.

– Kaiken kaikkiaan Luopioisten puhdistamon osuus Kukkian alueen fosforikuormituksesta oli vuonna 2017 0,4 prosenttia ja typen osuus 2,5 prosenttia, Perälä kertoo.

Fosforikuormituksen määrää vesistöjen rehevöitymiselle pidetään typpikuormaa tärkeämpänä, sillä fosforin määrä on Suomen vesistöissä yleensä keskeisin levien ja kasvillisuuden kasvua rajoittava tekijä. Kasvuun vaikuttavat myös typen määrä ja valoisuus sekä muut veden kemialliset tekijät.

 

Kaatopaikoista Aukeasuo suotaa edelleen ravinteita

Suljettujen kaatopaikkojen osalta vaikutusten seurantaa tehdään neljän entisen kaatopaikan suotovesien osalta. Pälkäneen Aukeasuon kaatopaikalta suotovedet laskevat Kytöjärven kautta Pinteleeseen, Luopioisissa vedet virtaavat Rihkaojan kautta Kukkian Rihanselkään, Aitoossa Pitkäjärveen ja Suokkionkorvessa Läyliään.

Kaatopaikoista vain Aukeasuolla on uusimissa tarkkailutiedoissa havaittu kuormitusta ojaan valuvissa suotovesissä.

– Suotovedet ovat edelleen likaantuneita, vaikka kaatopaikan sulkemisesta on jo 20 vuotta, Harri Perälä toteaa.

Kaatopaikan suotovesien vaikutusta Pinteleeseen ei kuitenkaan voi enää erottaa ojan ympärillä olevilta pelloilta tulevasta kuormituksen vaikutuksista.

– Myllyojan alajuoksulla vaikutukset vedenlaatuun peittyvät hajakuormituksen vaikutusten alle.

 

Tutustu oman järvesi tietoihin

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen Vauhtia Vesienhoitoon -hanke on avannut uuden karttapalvelun osoitteessa vesienhoito.kvvy.fi/vesientila.

Palvelussa on tietoa Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueiden vedenlaadusta, tehdyistä kunnostustoimista sekä vesienhoitotyössä mukana olevista tahoista.

Karttapalvelussa löytyy järvikohtaista tietoa vedenlaadusta kuuden pälkäneläisjärven osalta. Nämä järvet ovat Kukkia, Iso Arajärvi, Pälkäneveden Jouttesselkä, Pitkäjärvi, Jouttijärvi, Tykölänjärvi ja Mallasvesi.

Pälkäneen järvistä ei ole sivustolla vielä muuta tietoa. Jos tiedossasi on esimerkiksi järvellä tehty kunnostustoimenpide, ilmoitathan siitä KVVY:lle. Yhteystiedot löydät osoitteesta kvvy.fi/yhdistys/vesistokunnostusneuvonta/

 

Ilmoita havainnoistasi #Vesiviesti-kampanjaan

#Vesiviesti on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) kampanja, jolla kannustetaan paikallisia toimijoita ja kouluja havainnoimaan vesistössä tapahtuvia muutoksia seuraamalla vedenlaatua omalla tarkkailupisteellään. Kampanjaan voi osallistua lähettämällä havaintoja Järvi-meriwikin Havaintolähetillä käyttäen tunnistetta #vesiviesti.

 

Vesistöjen luokittelu muuttui vuonna 2008

Vesistöt luokitellaan nykyisin niiden ekologisen tilan perusteella. Perusluokkia on viisi: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja heikko. Lisäksi voimakkaasti muutetuille sekä keinotekoisille vesistöille on molemmille kolme luokkaa: Hyvä, tyydyttävä ja välttävä.

Ekologinen luokitus perustuu vesimuodostuman biologiseen tilaan, jota verrataan olosuhteisiin ilman ihmisen vaikutusta. Luokitus perustuu muun muassa kalaston, kasvillisuuden ja pohjaeläimistön tilaan. Lisäksi luokitukseen vaikuttavat veden laatu, haitalliset aineet sekä vesistöön tehdyt rakenteelliset muutokset.

Ennen vuotta 2008 vesimuodostumat luokiteltiin niiden käyttökelpoisuuden perusteella. Näkökulmana oli siis ihmisen kokema hyöty.

Pälkäneellä esimerkiksi Kukkia kuului käyttökelpoisuusluokituksessa luokkaan erinomainen, kun taas ekologiselta tilaltaan järvi on luokassa hyvä.

Vertailua näiden luokitusten välillä ei voi tehdä, sillä luokittelukriteerit ovat erilaiset.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>