Metsänomistaja päättää toteutustavan

Metsien peruskuivatusta voidaan tehdä vesistöjä säästäen

Pintavaluntakenttä on tehokas keino vähentää metsätalouden maanmuokkauksesta tulevaan kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Laajalle alueelle jakautuva valumavesi suotautuu kentässä kasvillisuuden ja maaperän läpi.

Metsä tarvitsee kasvaakseen sopivat kosteusolosuhteet. Liian märässä maassa puu ei kasva.

Suomessa metsäteollisuus on ollut keskeinen taloudellisen hyvinvoinnin kivijalka ja sen vuoksi myös suoalueita on muutettu tai yritetty muuttaa ojituksen avulla puuntuotantoalueiksi.

Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana maamme suoalueista on ojitettu pääasiassa metsänhoidollisista syistä noin viisi miljoonaa hehtaaria eli yli puolet maamme soista. Alue on yli kolminkertainen verrattuna Pirkanmaan pinta-alaan.

Puuntuotannossa olevien suometsien kasvu on Suomessa noin 23 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä on vajaa viidennes Suomen metsien kokonaiskasvusta.

– Tästä ojitustoiminnan tuottama lisäkasvu on noin puolet. Myös suometsien lannoitukset ovat edistäneet kasvua, projektipäällikkö Teuvo Taura Pirkanmaan Metsäkeskuksesta kertoo.

Ojitus on siis ollut puun kasvatukselle yleensä hyvä asia, mutta vesistöt ovat saaneet kuormakseen valumavesien mukanaan tuomaa humusta, kiintoainesta ja ravinteita.

Liukoisen humuksen vaikutus näkyy järvissämme värin tummumisena, ravinteet rehevöitymisenä.

Metsätalouden vesistövaikutuksiin on kiinnitetty enenevässä määrin huomiota viime vuosikymmeninä.

Metsätalouden osuus ihmistoiminnan aiheuttamasta vesistökuormituksesta on ravinteiden osalta viiden–kuuden prosentin luokkaa. Kokonaiskuormituksesta osuus kuulostaa vähäiseltä, mutta se kohdistuu yleensä herkimpiin latvavesiin.

– Metsien lisäkasvun hyödyntämiselle on tarvetta tulevaisuudessakin, joten myös toimenpiteet suometsissä tulevat lisääntymään, Taura sanoo.

 

Vesiensuojelu kiinnostaa metsänomistajia

Jatkuvan kasvatuksen ja uudistushakkuun ero on taloudellisesti pieni, mutta vesiensuojelun kannalta suuri, projektipäällikkö Teuvo Taura Pirkanmaan Metsäkeskuksesta sanoo.

Osa metsänomistajista on hyvin kiinnostuneita vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamisesta. Kaikilla vaan ei ole vielä riittävästi tietoa niistä, Teuvo Taura kertoo.

Hänen mukaansa suomalaiset metsänomistajat haluavat yleensäkin pitää luonnosta ja vesistöistä hyvää huolta. Taura toivookin, että metsänhoitoa tekevät ulkopuoliset toimijat kertoisivat aktiivisemmin vesiensuojelun mahdollisuuksista metsänomistajille ja kysyisivät näiden mielipidettä työtapojen suhteen.

– Metsäalan yhteisessä Monimetsähankkeessa on kehitetty luonnonhoidon tarkistuslista, jossa metsäomistaja voi ilmaista tahtonsa luontoarvojen ja vesiensuojelun huomioimiseen.

Metsäkeskuksella on meneillään Metsäbiotaloutta kestävästi Pirkanmaalla -tiedonvälityshanke, jonka yhtenä tavoitteena on metsätalouden vesistöhaittojen väheneminen.

– Järjestämme neuvonta- ja infotilaisuuksia metsänomistajille, metsäalan toimijoille sekä maanmuokkauksia ja kunnostusojituksia tekeville yrittäjille, Taura kertoo.

 

Kunnostusojitus on suurin riskitekijä

Metsätaloustoimenpiteistä kunnostusojitus on suurin vesistökuormitusta aiheuttava toimenpide. Metsien vesiensuojelussa kaikki lähtee Teuvo Tauran mukaan hyvästä suunnittelusta.

– Erityisesti riskikohteissa eli vesistöjen lähistöllä, kaltevilla alueilla ja syöpyvillä maalajeilla pyritään välttämään maanmuokkausta sekä ojien perkausta.

Myös ajankohdan valinta metsätöille on tärkeää. Muokattu maa-aines lähtee herkimmin liikkeelle silloin, kun veden virtaamat ovat suurimmillaan.

– Olennaista on saada veden virtausnopeus pysymään alhaisena.

Virtausnopeutta voidaan Tauran mukaan vähentää muun muassa kaivukatkoilla eli jättämällä osa ojasta perkaamatta sekä tekemällä ojitusalueelle veden virtaamaa tasaava putkipato.

Metsänhoidossa jätetään myös suojavyöhykkeitä. Nämä ovat yleensä viidestä kymmeneen metriä leveitä kaistoja, joilla ei toteuteta mitään maanmuokkausta.

– Suojavyöhykkeen koko riippuu maaperästä, kaltevuudesta ja veden virtausnopeudesta. Joskus tarvitaan jopa kymmentä metriä leveämpi vyöhyke, Taura sanoo.

 

Pälkäneellä metsä kasvaa hyvin myös turvemailla

Pälkäneellä ojitustoiminta on ollut hyvin pientä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ojituksia on tehty lähinnä metsän uudistamisen yhteydessä, Teuvo Taura kertoo.

Hänen mukaansa turvemaiden kuviokoot ovat kunnan alueella pieniä, jolloin myös vesiensuojelulliset riskit ovat pieniä.

– Pienilläkin alueilla on kuitenkin kiinnitettävä huomiota vesiensuojeluun.

Pälkäneellä metsänkasvu on Tauran mukaan hyvää myös turvemailla.

– Puustohaihdunta pitää vesitalouden kunnossa ilman ojituksia, kun puuston määrä on vähintään 120 kuutiometriä hehtaarilla.

Erityisesti vesistöjen läheisille korpi- ja turvemaille hän suosittelee jatkuvan kasvatuksen menetelmää, jossa maata ei tarvitse muokata lainkaan.

– Turvemailla taimiainesta syntyy helpommin metsän sekaan, joten näille metsille menetelmä sopii hyvin vaihtoehdoksi avuhakkuulle.

Kasvatushakkuissa kantohinta jää jonkin verran pienemmäksi kuin avohakkuissa, mutta jatkuvan kasvatuksen menetelmässä uudistamiskustannukset jäävät pois.

– Taloudellisesti ero uudistushakkuisiin on vähäinen, mutta vesiensuojelulle merkitys on suuri, Taura tiivistää.

 

Laskeutusaltaita usein, kosteikkoja harkiten

Teuvo Taura suosittelee kosteikkojen rakentamista lähinnä vain silloin, kun suunnitteilla on mittava kunnostusojitus seuraavan kymmenen vuoden aikana.

– Kosteikko on kallis ja mittava rakenne, jonka pidätyskyky vaihtelee paljon.

Kosteikko on Tauran mukaan tehtävä ensisijaisesti patoamalla, sillä kaivuutyö saattaa aiheuttaa kiintoaineen valumia vesistöön.

– Laskutusaltaita kaivetaan kunnostusojitushankkeiden yhteydessä tarpeen mukaan. Sen sijaan neliön tai kahden suuruinen lietekuoppa tulee kaivaa jokaisen sarkaojan alkuun.

Altaita suunniteltaessa pitää ottaa huomioon, pidättääkö se sitä maalajia, jota veden virtaaman mukana olisi tulossa.

– Altaat tulee myös mitoittaa valuma-alueen koon ja veden virtaamanopeuden mukaan. Veden viipymän tulee olla riittävän pitkä, jotta maa-aines ehtii laskeutua altaan pohjalle.

Hiekkamaat ovat vesiensuojelullisesti helpompia, sillä hiekka laskeutuu helpoimmin altaiden pohjalle.

– Keskikarkeat lajittuneet maalajit, kuten hiesu ja hieta ovat ongelmallisia, sillä maa-aines syöpyy helposti ja virtaa veden mukana pitkälle.

Kaikkein tehokkain keino saada maa-aines laskeutumaan on Tauran mukaan pintavaluntakenttä. Tämä on ojitusalueen alapuolella oleva tasainen ja kasvipeitteinen alue.

– Parhaita kohteita ovat ojittamattomat suoalueet, mutta myös kivennäismaita voi käyttää. Ongelmana on se, että näitä kohteita on vaikea löytää.

Pintavaluntakentässä vedet saadaan suodattumaan kasvillisuuden ja maaperän läpi, kun veden virtausnopeus on alhainen ja vesi levittäytyy laajalle alueelle.

 

Kemera-rahoitusta ei ole toistaiseksi käytetty Pälkäneellä

Metsäojituksista vesistöille aiheutuvien haittojen ehkäisyyn ja korjaamiseen on saatavana kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia varoja.

– Edellytyksenä on, että toimenpiteellä on tavanomaista suurempi merkitys vesiensuojelun kannalta eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle, Teuvo Taura sanoo.

Kemera-luonnonhoitohankkeita ei Tauran mukaan ole toteutettu Pälkäneellä.

– Tyypillisiä rakenteita, joita kemera-rahoituksella voisi toteuttaa, ovat kosteikkoaltaat, pintavaluntakentät sekä pohjapatosarjat, hän luettelee.

Metsäkeskus suunnittelee luonnonhoitohankkeet, joihin haetaan rahoitusta hankehakumenettelyllä. Toimenpiteet tarvitsevat aina maanomistajan suostumuksen.

– Kustannukset maksetaan täysimääräisesti kemera-varoista.

 

 

Toimenpiteet metsänhoidon vesiensuojelussa

  1. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus turvemailla vesistöjen läheisyydessä
  2. Kasvipeitteinen pintavaluntakenttä ojitusalueen alapuolelle
  3. Putkipato ojitusalueelle – vähentää virtausnopeutta ja eroosiota
  4. Kaivukatkot kunnostusojituksessa
  5. Lietekuopat ja laskeutusaltaat

 

 

Kerro toiveesi toteuttajalle

Metsäalan yhteisessä Monimetsähankkeessa on kehitetty neuvontatyökalu sekä luonnonhoidon tarkistuslista. Tarkistuslistan avulla metsänomistaja voi välittää toiveensa luonnonhoidon toteuttamisesta metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Lomake löytyy hakusanalla Talousmetsien luonnonhoidon tarkistuslista.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>