Lämmin kesäkuinen maanantai-ilta on koonnut Pälkäneen torille hieman yli parikymmentä ihmistä. Tiedossa on kahden tunnin opastettu kävelyretki ”Elämää, liikettä ja rakentamista Onkkaalan raitilla”.
Kierrosta johtaa FM Jaakko Simola ja opastus on osa Pälkäneen kunnan Kulttuuripalveluiden tuottamaa Euroopan kulttuuriperintövuoden ohjelmaa. Pälkäneen pitäjänkeskus on yksi Suomen merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Kävelykierros onkin oivallista ohjelmaa kulttuuriperintövuonna.
Opastuksen tarkoituksena on avata kiinnostavien rakennusten historiaa ja tutustua sitä kautta lisää omaan kotiympäristöön. Keskiössä kierroksella ovat Onkkaalan raitin talot, vaikka aivan vieressä on muitakin merkittäviä kohteita.
Monia vaiheita
Vanhan kylänraitin varrelle rakennetut talot ovat vuosien saatossa muuttuneet niin käyttötarkoitukseltaan kuin ulkonäöltäänkin. Moni paikallinen tuntee talot niissä asuneiden ihmisten tai niissä toimineiden yritysten nimillä.
Jaakko Simola kertoo esimerkiksi Maatalous-Osake-Pankin talosta, joka oli alunperin 1800-luvun lopulla Juho Syrjäsen ja sen jälkeen Anshelm Saarisen kauppa. Vuodesta 1906 talo oli raittiusyhdistyksen omistuksessa, ja siirtyi 1914 alkaen apteekkari Björkmanille, joka piti talossa täysihoitolaa. Myöhemmin talossa on toiminut maatalousosakepankin lisäksi kunnanvirasto ja esimerkiksi Hankkijan toimisto, sekä osa talosta on ollut vuokra-asuntoina.
Varsinaisen kävelykierroksen ensimmäinen pysäkki on Nuijantalo, josta kierrosta jatketaan pikkuhiljaa kohti Kostianvirran vanhaa siltaa. Kierroksen aikana Simola kertoo mielenkiintoisia tarinoita talojen historiasta. Lisäksi kiinnitetään huomiota talojen rakennustyyleihin.
Esimerkiksi Nuijantalon Simola kertoo olevan selkeää jugend-tyyliä, vaikka ulkomuoto on kokenut pieniä muutoksia ajan saatossa. Tarinoista mieleen jää, kuinka vuoden 1916 kesäjuhlilla Nuijalla esiintyi itse Eino Leino.
Taidetta ja naistenvaatteita
Kävelykierrokselle saadaan myös yllätysohjelmaa, kun Jyri Kankila astuu ulos Tuhannen riemun kahvilana tunnetusta talosta juuri, kun kävelykierros on ohittamassa rakennusta. Kankila pitää huolta edesmenneen Sulo Talvian talosta, johon liittyy Talvian itsensä tavoin monenlaisia tarinoita.
Talolla muun muassa nähtiin aikoinaan ”taideinstallaatio”, joka koostui ulkoseinille ripustetuista potista. Kun Kankilalta tiedustellaan aikomusta installaation toteuttamisesta uudelleen, hän kertoo pottakokoelmansa olevan vielä turhan suppea.
Naistenvaatteissakin kylillä pyöräillyt Talvia tunnettiin originellina kylähulluna, jonka talo kierrettiin varmuuden vuoksi hieman kauempaa. Kertoman mukaan Talvialla oli esimerkiksi tapana viskoa likavesiään ovesta ohikulkijoista piittaamatta.
