Heinäkuu on Sydän-Hämeessäkin kiivainta loma-aikaa. Moni lomalainen ja kesäasukas tiirailee ahkerasti taivaalle ja miettii, millaista keliä loman tai mökkeilyn ajaksi on luvattu. Säähän ei voi vaikuttaa, ja ehkä juuri siksi siitä puhutaan jatkuvasti. Kyselläänhän tunnetussa koululaisjutussakin, mikä on maailman lyhyin vitsi. Vastaus kuuluu tietysti, että Suomen kesä.
Kesätapahtumien onnistuminenkin on usein suoraan verrannollinen säähän: sadesäällä ihmiset lähtevät laiskemmin liikkeelle ja ulkoilmaan. Sääennusteet tuntuvat helposti heittävän kuperkeikkaa, kun kesäsäitä oikein jännittää. Helteet tuntuvat usein kalkkiviivoilla vaihtuvan puolipilviseen tai jopa sateiseen säähän. Kuluvankin viikon piti vielä viime viikon ennusteiden mukaan olla mukavan lämmin ja jopa helteinen, mutta niin vain on tätäkin viikkoa saatu viettää melko epävakaissa merkeissä.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuun keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Kuukauden keskilämpötila vaihteli maan eteläosan noin 15 asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen 10 asteeseen. Maan eteläosassa keskilämpötila oli paikoin noin 0,5–1 astetta tavanomaista korkeampi ja maan pohjoisosassa taas paikoin 0,5–1 astetta tavanomaista koleampi. Hellepäiviä kesäkuussa oli yhdeksän, mikä on yhden päivän enemmän kuin pitkän ajan keskiarvojen mukaan kesäkuussa keskimäärin.
Sen sijaan loppukevät ja alkukesä olivat mukavan lämpimiä, ja aurinkoiset kelit lämmittivät lomalaisia, uimahaluisia ja tapahtumanjärjestäjiä, mutta maanviljelijöillä tilanne oli toinen. Pellot kärsivät paahteesta, ja juhannusviikolla saapuneet sateet saatiin liian myöhään sadon pelastamiseksi. Pro Agrialta tiedotettiin tällä viikolla, että sateista ovat hyötyneet erityisesti viimeiseksi kylvetyt viljakasvustot, mutta kuivuuden polttamia kasvustoja eivät sateet enää pelasta. Sateiden haittana voi olla jälkiversonta ja jälkiorastuminen harvoissa, epätasaisesti orastuneissa viljakasvustoissa. Pitkäaikainen kuivuus onkin ehtinyt aiheuttaa merkittäviä satomenetyksiä. Eteläisimmässä Suomessa sadonmenetykset ovat suurimmat, ja sadot ovat jäämässä puoleen normaalista.
