Jalkapallon maailmanmestaruuskisat on loppuhuipennuksia vaille pelattu. Keskiviikkoiltana selviää toinen loppuottelija eilen tiistaina jo ratkenneen toisen finalistin seuraksi. Viikonloppuna ratkaistaan kirkkaimpien mitalien kohtalo: pronssiottelu pelataan lauantaina Pietarissa, ja sunnuntaina on vuorossa Moskovassa pelattava loppuottelu. Kuukauden mittainen jalkapallosirkus on siis pian ohi taas neljäksi vuodeksi – seikka, jota vannoutuneet jalkapallofanit surevat ja ei niin innokkaat futisfanit kiittävät.
Jokaiset isot urheilukisat synnyttävät uusia sankareita ja uusia antisankareita. Näissä kisoissa myötähäpeän tunteita synnytti Brasilian supertähti Neymar, jonka yltiödramaattiset filmaamiset villitsivät somekansaa mitä mielikuvituksellisimpien videoiden ja julkaisujen tekemiseen. Suomalaiseen mentaliteettiin Neymarin vapaapotkujen kalastelu ei istu oikein millään. Oli kiusallista seurata, kuinka lahjakas ja taitava pelaaja nolasi itsensä tempuillaan. Kieriskelyyn ottivat pöyristyneinä kantaa myös monet ex-tähtipelaajat, jotka kuvasivat filmaamista kiteytettynä yhdellä sanalla: säälittävää. Brasilian kisat ovat jo ohi, joten näissä kisoissa tätä kieriskelyä ei onneksi tarvitse enää katsella.
Parrasvaloihin Venäjällä pelattavissa MM-kisoissa on puolestaan noussut esimerkiksi Ranskan Kylian Mbappé, jonka taidot ovat ihastuttaneet jalkapallokansaa. Neljännesvälierässä tämä vasta 19-vuotias hyökkääjä upotti Argentiinan tekemillään kahdella maalilla. Mies itse tuntuu suhtautuvan esiinmarssiinsa varsin kypsästi.
Näissä MM-kisoissa on käytetty ensimmäistä kertaa videotarkistuksia tuomareiden apuna. Neljän videotuomarin tiimi työskentelee omassa huoneessaan ja käy jatkuvasti läpi yhteensä 33 kameran kuvaamaa videokuvaa pelin tapahtumista. Videotuomarit tukevat erotuomareita tarvittaessa neljässä erilaisessa tilanteessa, joissa hidastuskuva voi vaikuttaa ratkaisuihin. Tällaisia tilanteita ovat maali tai maaliin johtanut tilanne, rangaistuspotku, suora punainen kortti tai pelaajan tunnistus.
Videotarkistusjärjestelmää käytettiin MM-kisojen historiassa ensimmäistä kertaa Ranskan ja Australian välisessä alkulohkon ottelussa, kun Australian Joshua Rishdon kaatoi Ranskan Antoine Griezmannin rangaistusalueella, mutta tuomari ei viheltänyt heti rangaistuspotkua. Videotuomarijärjestelmää käyttävän tiimin avulla Ranska sai rangaistuspotkun ja siirtyi ottelussa 1–0-johtoon.
Näin se kehitys kehittyy. Monet jalkapallofanit ovat edelleen sitä mieltä, että videotuomarointi ei kuulu lajin luonteeseen: ovathan pienet inhimilliset virheet aina kuuluneet jalkapalloon. On toki hyvä, että räikeät erotuomarivirheet videokuvan myötä poistuvat, mutta tekevätkö videotarkistuksista aiheutuvat viivytykset pelistä sekavaa tai liian katkonaista? Kuinka pitkään peli kentällä saa jatkua ennen kuin kentällä juokseva erotuomari päättää tarkistaa tilanteen videolta? Poistuuko videotarkistusten vuoksi samalla jotain, joka tekee jalkapallosta nimenomaan Jalkapalloa?
Samaan aikaan kun jalkapallomaailman kirkkaimmat tähdet ovat mitelleet MM-mitaleista, thaimaalainen nuorten jalkapallojoukkue on taistellut hengestään juututtuaan luolaan Thaimaassa. Maailma on seurannut pelastusoperaatiota henkeään pidätellen, ja lehdet ympäri maailmaa ovat raportoineet operaation etenemisestä reaaliaikaisena. Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa tiedotti kutsuvansa jalkapallojuniorit seuraamaan sunnuntaista MM-finaalia, mikäli juniorit saadaan pelastettua ennen sitä. Sinänsä hyvää tarkoittava kutsu kuulostaa hieman kornilta, esitettiinhän se siinä vaiheessa kun koko joukkue vielä virui luolassa ja pelastajat vasta suunnittelivat vaarallisen pelastusoperaation yksityiskohtia. Tuskin pojilla on hirveästi voimia edes matkustamiseen Venäjälle sen jälkeen, kun he ovat viruneet luolassa yli kaksi viikkoa. Voisi myös ajatella, että pojilla ei ole MM-finaali ensimmäisenä mielessä kauhujen luolasta pois pääsemisensä jälkeen, vaikka he lajin ystäviä ovatkin.
Kirjoittaja on Sydän-Hämeen Lehden toimittaja, joka suhtautuu jalkapallon videotarkistuksiin hieman epäröiden.
