Paikallishistoriaa Kuohijoella ja Mikkelinmäellä

Yli viisikymmentä henkilöä kokoontui kuuntelemaan asiaa Kuohijoen paikallishistoriasta. Kuva: Kari Laine

Yli viisikymmentä henkilöä kokoontui elokuun ensimmäisenä lauantaina kuulemaan paikallisia asiantuntijoita, kun Leila Palo, Reijo Anttonen ja Arto Tyrni kertoivat Kuohijoen tapahtumista ja kehittymisestä 1400-luvulta alkaen. Kuohijoen kuultiin liittyvän osaksi Hämeenlinnan historiaa kalkkikaivoksensa ansiosta, linnan rakennuslaastin toimittajana. Kuultiin myös Kuohijoen olleen Lammin Lieson neljänkunta ja ensimmäisten tilojen muodostuneen jo 1400-luvulla. Ensimmäinen tila oli Riihimäen kartano, toinen puolestaan Pakarainen, joka on nykyään lähes kokonaan jaettu useaksi eri maatilaksi.

Paikallishistorian kirjankin kirjoittanut Palo kertoi kylän nykyisten tilojen historiasta, Anttonen maatilansa Purastien kehittymisestä tiettömän taipaleen taakse ja Tyrni kylän 600-vuotisesta historiasta ja loistonkin ajasta. Tyrni mainitsi useita kulttuurihenkilöitä ja vaikuttajia kylän pitkän menneisyyden ajalta. Lopuksi tutustuttiin kylän runsaaseen kesäkahvilatoimintaan ja ostettiin tuliaisiakin.

Kotiseutujuhlassa vuoden 1918 tapahtumia ja tuntoja

Paikallishistoriaan sukellettiin myös Kirkastussunnuntaina heinäkuun puolessa välissä Mikkelinmäen kotiseutujuhlassa, kun kenraalimajuri Pertti Salminen käsitteli vuoden 1918 tapahtumia juhlapuheessaan. Salminen peilasi paikallisia tapahtumia sekä eteläisen Afrikan että Balkanin sisällissotiin, joissa hän oli toiminut rauhan-turvaajatehtävissä. Salminen totesi saman mielettömyyden ja ylilyönnit sisällissotien yleiseksi tunnusmerkiksi, ja että osallistuminen sotaan oli useassa tapauksessa sattumanvaraista ja vastentahtoistakin.

Juhlassa Runo-Kukkian runonlausujat nostivat esiin ajan tuntoja esittäen runoja tunteikkaasti ja eri näkökulmista katsottuna.

Molemmat tilaisuudet järjesti Kukkia-Seura.

Erkki Toivari

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?