Kolme vuotta sitten perustetun Luonnonvarakeskuksen pääjohtajan paikalta Tampere3:n eli uuden Tampereen yliopiston rehtoriksi siirtynyt professori Mari Walls uskoo, että jo kahden seuraavan vuoden aikana syntyy kansainvälisestikin kiinnostava uusi korkeakoulutuksen malli Suomeen. Edellisessä tehtävässään Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Metsäntutkimuslaitoksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen onnistuneesti yhteen sovittanut uudistaja on vakuuttunut siitä, että Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun hynttyiden yhteen iskeminen johtaa edistyksellisen monialaisen korkeakoulun muotoutumiseen.
Tampere3:n ympärillä on myrskynnyt korkeakouluyhteistyön syntyhetkestä lähtien.
Rehtori Mari Walls on tyyni uuden Tampereen yliopiston startin suhteen.
– En ole seurannut hankkeen tiimoilta käytyä kädenvääntöä. Enkä ole ollut asiassa myrskyn silmässä, hän korostaa.
Walls aloittaa koko uuden korkeakouluyhteisön työstämisen täysin puhtaalta pöydältä.
– En pelaa sen enempää Tampereen yliopiston kuin Tampereen teknillisen korkeakoulun tai Tampereen ammattikorkeakoulun pussiin. Minun tehtävänäni on vaalia Tampere3:n hyvää, hän linjaa.
Elokuun 13. päivänä työnsä Tampereella aloittanut Walls ei ole kohdannut kampuksilla liikkuessaan minkäänlaisia ristivetoja.
– Kaksi seuraavaa vuotta opettelemme yhteisiä askelmerkkejä. Sitten onkin käsissä vaihe, jossa rakennamme vaikuttavuutta toiminnallisilla uudistuksilla. Uudet ratkaisumallit mahdollistavat ennennäkemättömiä ulostuloja. Tampere3 alkaa täyttää odotuksia.
Ravistelu on tervetullutta
Uusi Tampereen yliopisto ei ole mörkö.
Mari Wallsin mielestä hyppy uuteen tuntemattomaan herättää aina tunteita. Kun mukavuusrajat rikkoutuvat, ihmiset reagoivat tavalla tai toisella. Muutos on hallittava.
– Kaikilla kolmella perinteikkäällä toimijalla: Tampereen yliopistolla, Tampereen teknillisellä korkeakoululla ja Tampereen ammattikorkeakoululla on juureva oma historiansa ja hyvin hioutunut toimintakulttuurinsa. Iso muutos ruokkii inhimillisiä pelkoja. Tampere3:lla onkin vain voitettavaa. Lähtötilanne on vakaa, ja tulevaisuus kirkkaan aurinkoinen, hän rauhoittelee.
Luonnonvarakeskuksen uusille jaloilleen nostanut Walls tietää, että tuleva Tampereen yliopisto hioo särmänsä kuntoon ripeästi vuosien 2019 ja 2020 aikana.
– Uuden omaksuminen ravistelee niin työtä kuin toimintaympäristöäkin. On hyvä muistaa, etteivät asioiden yhteen törmäykset ole vain pahaista. Yhteenotot nostavat esille tuoreita tulokulmia ja toimintatapoja. Ristiriitojen selvittäminen osallistuttaa, rehtori teroittaa.
Wallsin mukaan uusi Tampereen yliopisto tuottaa konkreettista hedelmää jo kolmen vuoden kuluttua.
– Tulokset alkavat näkyä varsin nopeasti. Onnistumiset ruokkivat itse itseään.
– Olennaista ei ole keskittyä siihen, kuka vetää tai kuka vikisee. Ratkaisevaa on, että kaikki ponnistavat yhteisistä arvoista käsin yhdessä linjattuun päämäärään, rehtori korostaa.
Kansainvälisesti houkuttavaksi
Tosiasia on, etteivät Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen korkeakoulu loista kansainvälisellä korkeakoulutaivaalla.
– Yliopisto ja teknillinen korkeakoulu ovat luoneet omat vahvat profiilinsa mutta ne toimivat kuitenkin jonkinlaisessa jumittuneessa tilassa. Ne ovat kotimaassa houkuttavia opiskelupaikkoja, mutta ne voivat olla merkittävästi nykyistä kiinnostavimpia, Mari Walls sanoo.
– Molemmilla korkeakouluilla on valtavan suuret voimavarat. Tehtävämme on kirkastaa iso johtotähti, joka alkaa loistaa keräten huomiota niin koti-Suomessa kuin laajasti ulkomaillakin, rehtori innostaa.
– Emme tarvitse besserwissereitä. Merkityksellistä on se, että silmälasimme eivät rajoita, vääristä tai väritä näköalojamme.
Wallsin mukaan Suomeen vuosikymmenien saatossa rakennettu korkeatasoinen korkeakoulukenttä ei saa rapautua.
– Ikäluokat pienenevät koko ajan. Meidän on huolehdittava siitä, että korkeakouluissamme on koko ajan riittävän paljon motivoituneita opiskelijoita, hän kuvailee tulevaisuuden haastetta.
– Meidän on luotava uudesta Tampereen yliopistosta niin vetovoimainen ja koukuttava korkeakoulu, että ulkomaalaiset nuoret haluavat tulla tänne opiskelemaan ja opintojensa jälkeen jäädä maahamme töihin, rehtori visioi.
Walls muistuttaa, että myös oman maamme nuoria vetävät puoleensa ulkomaiden opiskelumahdollisuudet.
– Meidän on oltava paras vaihtoehto myös omien nuorien silmissä. Lapset ja nuoret kun ovat jo todellisia maailmankansalaisia.
Motivoiva työsarka
Mari Walls ei hakenut uuden Tampereen yliopiston rehtoriksi, vaan headhunter viskasi professorin Tampere3:n veturiksi.
– Tehtäväni on erittäin motivoiva. Saan tulla puhtaaseen pöytään ja aloittaa kolmen korkeakouluyhteisön kanssa ainutkertaisen prosessin, jossa tehdään niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin uraauurtavaa työtä. Onnistuminen on meistä itsestämme kiinni.
Wallsia kiehtoo ainutkertaisen korkeakouluyhteisön rakentaminen, jossa talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimus lyövät kättä toisilleen.
– Kun uudessa korkeakoulussa toimitaan eri tieteenalojen rajapinnoista ammentaen, syntyy monialainen, innostava ja globaalisti kiinnostava tutkimus- ja oppimisympäristö.
Walls odottaa Tampere3:lta ratkaisuja, jotka ratkaisevat niin suomalaisen yhteiskunnan kuin kansainvälisiäkin haasteita ja ongelmia.
– Meillä on paljon saavutettavaa, rehtori puhkuu intoa.
Walls pitää suurena vahvuutena sitä, että koko Pirkanmaa pitää korkeakoulua oman hyvinvoinnin lähteenä.
Koulutus ja tutkimus haastaa
Rehtori Mari Walls kysyy, miten ulkomailta tuleva opiskelija ankkuroituu Tampereen yliopistoon? Entä, miten hän kotiutuu Tampereelle?
Wallsin mukaan hyvät vastaukset ovat merkityksellisiä uuden Tampereen yliopiston kansainvälistymisen onnistumiselle.
– Kampuksilla puhutaan pääasiassa suomen kieltä. Meidän on poistettava kielimuuri. Tulevaisuudessa korkeakoulussa on käytävä voimakas englannin kielen sorina, hän näkee.
– Opiskelijat löytävät yhteisönsä koulumaailmassa, mutta se ei riitä. Meidän on tehtävä työtä sen hyväksi, että tulijat viihtyvät kaupungissamme ja maassamme. Ulkomaalaisten on löydettävä ystäviä ja heillä on oltava mielekkäitä harrastuksia, rehtori listaa.
– Tavallisesti opiskelija on suojissamme viisi vuotta, mutta joskus opiskeluaika voi olla seitsemänkin vuotta. Merkityksellistä on se, että opiskelu valmistaa työelämään.
Walls toivoo, että uusi Tampereen yliopisto mahdollistaa opiskelijoiksi tuleville suoria polkuja tutkimuksen pariin. Hänen mukaansa Aalto-yliopisto viitoittaa tuloksellisesti tällaista tietä.
– Tutkimuksen maailma on arvaamaton ja lavea. Täällä on oltava kannustava ilmapiiri niin onnistumisille kuin epäonnistumisillekin. Tärkeintä on, että ideamylly pyörii. Ihmiset uskaltavat kokeilla ja testata. Kannustava kiitos ja kritiikki sysäävät aina eteenpäin.
– Tampereella on upeita tieteen tekijöitä. Meidän on saatava nykyistä näkyvämmäksi kaikki se hieno työ, mitä täällä tehdään, rehtori innostuu.
Kauppatieteiden tohtori Päivi Mattila-Wiron mukaan Pirkanmaa tarvitsee laadukkaan ja ison yliopiston:
”Opetuksen ja tutkimuksen on tuettava työn ja työelämän kehitystä”
Ylöjärveläinen kauppatieteiden tohtori Päivi Mattila-Wiro (kesk.) sanoo Pirkanmaan maakunnan tarvitsevan kehityksen tukipilariksi laadukkaan ja riittävän ison yliopiston.
Mattila-Wiron mukaan korkeakoululla on monta tärkeää tehtävää.
– Nuorille on oltava opiskelupaikkoja. Työnantajat ja yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa. Pirkanmaalle vahva osaamispohja on talouden edellytys. Maakuntamme on säilyttävä muuttovoittoisena alueena. Juuri korkeakoulu vetää muuttajia. Yliopisto on myös iso työnantaja, hän avaa.
Tampereen yliopistosta tohtoriksi valmistunut Mattila-Wiro muistuttaa, että maamme eri yliopistot käyvät kovaa kisaa opiskelijoista.
– Tässä kilpailussa pärjätäkseen uuden Tampereen yliopiston on pärjättävä ja pidettävä jatkuvasti niin opetus kuin tutkimus ajan hermolla.
Mattila-Wiron mukaan Tampereen yliopiston on seurattava entistä enemmän työn ja työelämän kehitystä sekä sitä, millaiselle työvoimalle tulevaisuudessa on kysyntää.
– On tiedettävä, millä aloilla työpaikat tulevat olemaan. Tämä on vaativa tehtävä, joka edellyttää opetushenkilöstön rekrytoinneissa muutakin osaamista kuin pitkää julkaisuluetteloa.
– Yliopiston henkilöstöllä on oltava strategista näkemystä tulevaisuuden kehityksestä ja rohkeutta suunnata opetusta ja tutkimusta kehityksen edellyttämään suuntaan.
Mattila-Wiron mielestä juuri yliopistolla on iso rooli siinä, että maamme työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat.
– Tarjolla on oltava työvoimaa, jota elinkeinoelämä tarvitsee, hän sanoo.
Ylöjärveläistohtori pitää kansainvälisen rahoituksen ja yhteistyön lisäämistä uuden Tampereen yliopiston elinehtona.
Opiskelijat tarvitsevat ohjausta
Päivi Mattila-Wiro näkee, että yliopistolla on oltava tulevaisuudessa nykyistä enemmän voimavaroja opiskelijoiden ohjaamiseen sekä työelämäkytkösten rakentamiseen.
– Opiskelijat tarvitsevat entistä enemmän ohjausta tulevaa työelämää varten jo työaikana. Siirtyminen opinnoista töihin on iso askel nuorelle. Tämän siirtymän sujuvoittaminen voisi olla yliopiston yhtenä prioriteettina, hän ehdottaa.
Filosofian tohtori Tuula Petäkoski-Hultin mukaan Tampere3 haastaa myös lainsäädännön
”Lakkautimmeko läänit liian aikaisin?”
Lempääläinen kunnallispoliitikko, filosofian tohtori Tuula Petäkoski-Hult (sd.) toivottaa Tampere3:n eli uuden Tampereen yliopiston tervetulleeksi.
– Yliopistolla on suuri merkitys Lempäälälle, koska korkeakoulu antaa nuorillemme useita vaihtoehtoja opintoihin kohtuullisen lyhyellä etäisyydellä ja toimivien kulkuyhteyksien varrella, hän iloitsee.
– Lempäälä on jo vuosien ajan tehnyt yhteistyötä yliopisto- ja korkeakoulumaailman kanssa. Meillä on ollut erilaisia hankkeita ja projekteja. Olemme tarjonneet harjoittelupaikkoja eri alojen opiskelijoille muun muassa opinnäytteiden tekoympäristönä.
– Kuntamme on osallistunut lisäksi kansainvälisiin hankkeisiin, joissa olemme oppineet uutta esimerkiksi kaupunkiympäristöistä ja niiden kehittämisestä sekä kehittämisyhteistyöstä, Petäkoski-Hult listaa.
Lempääläistohtori odottaa hyvin paljon uudelta korkeakouluyhteisöltä.
– Vartoan nykyistä monialaisempaa eri tutkimussuuntia hyödyntävää ja soveltavaa tutkimusta.
Petäkoski-Hult muistuttaa, että Pirkanmaa elää viennistä.
– Jo tästä syystä korkealumme tutkimus- ja kehittämistyön on oltava kestävällä sekä osaamista että uuden oppimista vaalivalla perustalla.
– Mielenkiintoni ja odotukseni kohdentuu erityisesti perinteisten tieteenalojen rajat rikkovaan yhteistyöhön.
Haastaa lainsäädännön
Tuula Petäkoski-Hult nostaa Tampere3-hankkeen tärkeäksi tehtäväksi myös sen, että uudenlaisen korkeakouluyhteisön rakentaminen haastaa maamme lainsäädäntöä.
– Samaa lainsäädännön haastamista odotan myös muilta tulevilta uusilta hankkeilta.
– Näen, että Tampere3 pakottaa samalla tavalla kuin työn alla oleva maakunta- ja sote-uudistus tarkistamaan ja saattamaan ajan tasalle lakeja, hän lisää.
Petäkoski-Hultin mielestä maakunta- ja sote-uudistus on tuottanut jo runsaan kahden viime vuoden aikana sellaista yhteistyötä, jota on syytä jatkaa Pirkanmaalla, vaikkei nykymuotoinen jättihanke menisikään maaliin.
– Minusta on hyvin aiheellista kysyä, lakkautimmeko läänit liian aikaisin, hän perää.
– Entäpä, jos muodostaisimmekin valtionhallinnon palvelut uudelleen läänimallia hyödyntäen mutta rakennetta ja palveluja uudistaen, lempääläispoliitikko virittää keskustelua.
