Säästöpaketti, osa 2: Kuluja karsitaan heti hankinta- ja rekrytointikiellolla, suurempia säästöjä haettava palveluverkosta

Pälkäneen talous sukeltaa säästöpaketista huolimatta

Talousjohtaja Merja Vihtiälä esitteli kesän aikana nopeasti synkentyneitä talouslukuja.

– Kesäkuussa väitin, että tänä vuonna tehdään reilut puoli miljoonaa euroa alijäämää. Nyt kerron, että alijäämää kertyy 1,7 miljoonaa euroa, Merja Vihtiälä esittelee Pälkäneen nopeasti synkentyneitä talouslukuja.

Nuijalle kokoontuneet henkilöstön edustajat kuuntelevat talouspäällikön tilannekatsausta vaitonaisina. Valtuusto hyväksyi lomien alla rankan säästöpaketin, joka herätti kiivasta kuntalaiskeskustelua. Nyt paketti joudutaan repimään auki, sillä sovitut säästöt eivät riitä alkuunkaan.

Kulujen karsimiseksi kunnan kaikki yksiköt asetetaan hankinta- ja rekrytointikieltoon. Toistaiseksi hankitaan vain välttämätön. Avoimeksi tulevat vakanssit voidaan täyttää vain kunnanhallituksen luvalla. Myös sijaisuuksissa säästetään, mikäli se vain on mahdollista. Pitkäaikaiset sijaiset palkataan kunnanjohtajan ja lyhytaikaiset toimialajohtajan luvalla.

Kunnanhallitus päättää hankinta- ja rekrytointikielloista ensi viikolla. Isompi urakka päättäjillä on edessään, kun ryhdytään paikkaamaan talouden miljoona-aukkoa.

Pälkäneen säästötoimista huolimatta ensi vuonna uhkaa kertyä alijäämää 1,7 miljoonaa. Seuraavana vuonna päätetyt säästöt purevat hieman paremmin, ja alijäämä supistuu 1,3 miljoonaan euroon.

Veronkorotuksella aukkoa ei paikata, sillä tuloveron kiristys prosenttiyksiköllä tuo kunnan kassaan noin 0,9 miljoonaa euroa.

– Veronkorotus voi tuoda hetkellistä helpotusta, mutta lisäksi on tarkasteltava palveluverkkoa, Merja Vihtiälä sanoo.

 

Säästöt tulevat liian hitaasti

Kesäkuussa hyväksytyn säästöpaketin vaikutukset tuntuvat viiveellä, sillä esimerkiksi Harhalan ja Rautajärven koulut lakkautetaan vasta vuonna 2020. Tänä ja ensi vuonna saadaan lähinnä lisätuloja metsäkaupasta ja vesilaitoksen taksankorotuksesta. Ensi vuonna säästöjä alkaa syntyä myös varhaiskasvatuksessa, jos ryhmisten ja Viirikukon lapset siirtyvät yksityiseen päiväkotiin.

Nopeasti heikentyneet talousnäkymät johtuvat verotulojen arvioitua pienemmästä kertymästä ja keskussairaalalaskusta. Veroja kertyy tänä vuonna noin 550 000 euroa vähemmän kuin vielä kesäkuussa uskottiin. Keskussairaalan lasku on nykytahdilla miljoonan arvioitua suurempi.

Pälkäne ei ole talouskriisissä yksin. Tampere kertoi juuri historiansa heikoimmasta tuloksesta: talous uhkaa painua tänä vuonna 70 miljoonaa euroa pakkaselle. Tampereella verotuloja kertyy 20 miljoonaa arvioitua vähemmän ja koko maassa arvio on heittänyt 400 miljoonalla eurolla.

– Ansiotulo- ja työtulovähennykset sekä lomarahaleikkauksen vaikutukset on arvioitu pieleen, ja se heijastuu verokertymiin, Merja Vihtiälä sanoo.

 

Kulut kasvavat, tulot pienenevät

Pälkäne yrittää saada tämänvuotisen tilanteen hallintaan hankintakiellon kaltaisella hätäjarrutuksella. Lisäksi on ryhdyttävä rakentamaan uutta säästöpakettia, jolla kustannusten kasvu saadaan kuriin.

– Henkilöstökulut kasvavat, vaikkei ketään palkattaisi, sillä tulossa on palkankorotuksia. Kilpailukykysopimuksen myötä päättyvät myös lomarahojen leikkaukset, Merja Vihtiälä muistutti.

Pälkäneen talous näytti vuoteen 2015 saakka todellisuutta paremmalta, koska poistot tehtiin suositusta hitaammin. Poistojen määrä nousi lähes miljoonalla, kun tahti muutettiin suositusten mukaiseksi.

– Enää vuosikate ei riitä poistoihin ja investoinnit joudutaan tekemään lainarahalla.

Lisäksi poistojen määrää kasvattavat isot investoinnit. Merja Vihtiälä korosti kuitenkin, ettei Kostia-areenan rakentamisesta päätettäessä voitu ennakoida valtionosuuksiin ja verotuloihin tulevia leikkauksia.

Pälkänettä eivät pelasta myöskään edellisvuosina kertyneet ylijäämät, vaan ne hupenevat nykyvauhdilla nopeasti.

– Tilanne ei näytä kovin ruusuiselta. Kaikki kustannuksia alentavat säästöehdotukset ovat tervetulleita, kunnanjohtaja Janita Koivisto sanoo.

Tukalasta tilanteesta huolimatta investointeja ei voida pistää jäihin.

– Esimerkiksi Roholan aluetta rakennetaan, jotta kuntaan saataisiin uusia asukkaita, Koivisto muistuttaa.

Väkiluku on kutistunut 45-60:lla vuodessa, ei kehitystä ole saatu käännettyä. Syyskuun alun tilastojen mukaan asukasluku on pienentynyt tänä vuonna 31:llä.

Kunnanjohtaja Janita Koivisto ja muu henkilöstö kuuli synkästä taloustilanteesta tiistaina. Kunnan on ryhdyttävä saman tien kasaamaan uutta säästöpakettia.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
SHL DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.