Menneinä aikoina leijui Pitkäjärven yllä vakava uhka järven umpeen kasvamisesta tulevaisuudessa – kunnes…
Syksyllä 2011 perustettiin Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys, tavoitteenaan huolestuttavasti kiihtyvän rehevöitymiskehityksen pikainen pysäyttäminen ja järven luonnontilan palauttaminen entiselle tasolleen. Sellaiseksi kuin se siintelee monien nostalgisissa lapsuus- ja nuoruusajan muistoissa.
Nyt, seitsemän reippaan toimintavuoden jälkeen suunnitelmallisen työn tuloksia on jo nähtävissä niin silmämääräisesti kuin virallisissa mittaustuloksissakin. Suunta on siis oikea ja työn tulee jatkua.
Miten tähän on päästy?
Yhdistyksen toiminnan teho perustuu ennen kaikkea sen jäsenistön aktiiviseen panostukseen. Jäseniksi ovatkin liittyneet lähes kaikki järven vaikutuspiirissä olevat, niin vakituiset kuin vapaa-ajan asukkaat.
Suuntaviivoja kunnostamisen toimintamalleiksi ja vesistön tilaa kohentaviksi toimenpiteiksi vedettiin jo yhdistyksen perustamista ennakoineessa koulutustilaisuudessa ja näitä on myöhemmin tarkennettu yksityiskohtaisemmiksi vuosittaisiksi toimenpiteiksi.
Vuonna 2016 yhdistys tilasi Hämeen Ammattikorkeakoululta Pitkäjärven kunnostustarveselvityksen, jota käytetään runkona pitkän aikavälin toiminnan suunnittelussa. Suositeltuja toimenpiteitä toteutetaan sitä mukaa kuin rahoitus sallii ja resurssit riittävät.
Ensihoitoa akuuttiin ongelmaan
Ympäristöalan asiantuntemuksen (jota löytyy omasta hallinnostakin) opastuksella yhdistys ryhtyi välittömästi toteuttamaan vuosittain vesikasvillisuuden niittoprojektia, jossa niitetty kasvimassa mahdollisimman tarkoin kerätään pois järvestä ja kompostoidaan kuivalla maalla. Näin kasveihin sitoutuneet ravinteet saadaan pois vesistöstä. Poistomenetelmää on vuosien mittaan onnistuneesti kehitetty entistä tehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi.
Vesikasvillisuuden poisto on kuitenkin vain ensiapua akuutteihin oireisiin. Järven ”sairastumisen” perussyyt, kuten esimerkiksi ulkoisen ja sisäisen ravinnekuormituksen vaikutukset tulisi tunnistaa ja pyrkiä minimoimaan.
Harkitut kunnostustoimet, jotka ottavat huomioon myös luonnon tasapainon ja monimuotoisuuden säilyttämisen, luovat mahdollisuuden nauttia tulevaisuudessakin Pitkäjärven aidosta ja puhtaasta ympäristöstä.
Monipuolisempaan yhteiseloon
Pienen sisämaajärven ranta-asukkaiden yhteisöllisyys on koettu erinomaiseksi viihtyisyystekijäksi, jolla on suotuisa vaikutus elämänlaatu-kokemukseen.
Tähtäimessä on puhdas ja viihtyisä järviluonto, mutta elämään liittyy toki paljon muutakin. Yhdistystoiminta onkin monipuolistunut, osin toiminnan pyörittämisessä välttämättömän varojenkeruun, osin kiinnostavuuden ylläpitämiseksi. Tehdään yhteisiä teatteriretkiä, tuotetaan julkaisuja, järjestetään luontotapahtumia joissa tutustutaan paikallishistoriaan sekä kutsutaan asiantuntijoita alustajiksi yhdistyksen kokouksiin. Samalla kehittyvät myös sekä verkostoituminen että yhteistyö alan toimijoiden ja neuvontapalveluorganisaatioiden kanssa.
Tärkein yhdistyksen voimavara on kuitenkin aito suomalaiskansallinen talkootyökulttuuri, ja sitä jäsenistö harrastaakin kiitettävässä laajuudessa. Miksi ei harrastaisikin, osallistumalla yhteisöllisyys syvenee ja yhteiseksi koettujen tavoitteiden saavuttaminen tuo tyydytystä. Yhdessä tekemisen meininki luo onnellisuutta. Tervetuloa mukaan, porukkaan kyllä mahtuu!
Lisätietoa löytyy yhdistyksen internet-sivulta www.palkaneenpitkajarvi.fi
Kalenterikirjauksia noin vuoden aikajänteellä
- 9.9. 2017 Järjestettiin yhteistyössä VPK:n kanssa ”Täyden sadan iltamat” Vuolijoen VPK:n talolla. Tuotettiin video-ohjelma, joka tutustuttaa katsojansa Pitkäjärven historiaan ja nykypäivään.
- Vuodenvaihteessa 2017/2018 tuotettiin ”Pitkäjärveläiset”, julkaisu, johon on tallennettu aimo annos seudun paikallishistoriaa, kansantarinoita ja perinnetietoutta sekä kunnostusyhdistyksen alkuvuosien toimintaa.
- Rakennettiin järven merkittävämpään tulouomaan laskeutusallas hillitsemään liiallista kiintoaineksen ja -ravinteiden kulkeutumista järveen.
- Keväällä 2018 käynnistettiin uudelleen Pentti Linkolan jo 1949-1951 aloittama Pitkäjärven vesilintukannan säännöllinen seuranta.
- 21.6.2018 Varoitettiin jäsenistöä sähköpostiviestillä runsaista sinilevähavainnoista.
- Heinäkuussa 2018 kartoitettiin Pitkäjärven kasvistoa asiantuntijavoimin tulevaisuuden kunnostustoimenpiteissä huomioon otettavaksi.
- Suoritettiin maanrakennustöitä niittojätteen maalle noston tehostamiseksi.
- Heinä-elokuulla poistettiin suunnitellusti vesikasvillisuutta järvelle pysyvästi sijoitetulla niitto-/haravalaitteistolla.
- Pyydystettiin tutkimustarpeisiin järven tyypillisimpiä petokaloja, jotka toimitettiin laboratorioon mahdollisten haitta-aineiden määrittämiseksi.
- Kartoitettiin alustavasti mahdollisuuksia kosteikkojen tai vastaavien ravinneloukkujen aikaansaamiseksi eräisiin tulouomiin.
- 4.8.2018 Järjestettiin Koski kuntoon – Tarinat talteen -luontotapahtuma Pitkäjärven Myllyojan omaperäisen historian ja perinnetiedon tunnetuksi tekemiseksi.
- 13.8.2018 YLE Pirkanmaan aluetoimituksen tuottama ohjelma radiossa ja tv:ssä innoitti laajalti kiinnostuneisiin yhteydenottoihin niittolaitteiston kehittämisestä ja kunnostustoimista yleensä.
- 15.9.2018 Vapaalla Pälkäneellä -messuilla yhdistyksemme teemana on Toimintaa-, Talkoita- ja Yhteistyötä kulttuurin, viihtyisän elinympäristön ja puhtaan järviluonnon puolesta.
