Seurakuntatalon torikahvio on Pälkäneen keskiviikkoklassikko. Kahvittelijat saivat upean parkkipaikan, kun kunta laittoi viime kesänä torin uuteen uskoon.
Kun kauppiaat eivät tahtoneet löytää uudelle torille, se palautettiin kesän ajaksi kunnantalon parkkipaikalle, jossa tori oli viime vuonna remontin vuoksi evakossa. Siinä kauppiaat tavoittavat paremmin valtatien ohikulkijat, jotka malttavat pysähtyä Pälkäneelle korkeintaan yhden pysähdyksen ajaksi. Kävelymatka uudelle torille tuntuu liian pitkältä, koska kadun vartta eivät reunusta kivijalkaliikkeet, vaan pensaat.
Syyskuun viimeisenä perjantaina tori herää taas eloon, kun Pälkäneellä vietetään Pimeen kaupan iltaa. Kauppatapahtuman liikkeelle laittamat asiakkaat houkuttavat apajille sellaisiakin kauppiaita, jotka eivät tavallisina toripäivinä Pälkäneelle ehdi.
Torista tuli pälkäneläisten puheenaihe, koska remontista huolimatta se ei herännyt samanlaiseen kukoistukseen kuin vaikkapa Luopioisten tori. Luopioisissa ankea sepelikenttä kuhisee elämää kesätorstaisin ja lauantaisin, eikä hiljene kokonaan edes talveksi, vaan uskolliset asiakkaat osaavat ajoittaa asiointinsa toripäivän mukaan.
Pälkäneen vetovoimaisin tori ei sijaitse kesäaikaan Onkkaalassa, vaan Laitikkalassa ja Pälkänevedentien varressa. Suttisen marjatila ja Niitty-Seppälän kesätori ovat tehneet itsestään elämyksellisiä päiväretkikohteita, jotka vetävät väkeä kauempaakin. Maaseudun makuja ajellaan hakemaan silloin kun itselle sopii, eikä silloin kun sattuu olemaan toripäivä.
Tilojen kesämyymälät ovat esimerkki Pälkäneen hajautetusta palvelurakenteesta. Etenkin kesäaikaan asiakasvirrat toimivat nurinkurisesti: väkeä yritetään ohjata mökkikylistä ja sivukulmien vetonauloista myös kuntakeskukseen.
Moni keskustan yrittäjä saa osansa kesämyymälöiden liikkeelle laittamista asiakkaista. Ihmiset poikkeavat maaseudun kaupparaitille paitsi ostoksille ja syömään, myös hakemaan elämyksiä. Visiitti on onnistunut, kun tuotteet ja miljöö erottuvat tavanomaisesta.
Viime kesä oli erityisen menestyksekäs yrittäjille, jotka ovat tehneet itseään ja palveluitaan määrätietoisesti tunnetuksi. Kun helle hetkeksi hellitti, väki löysi liikkeisiin ja kauppa kävi.
Moni Pälkäneen tunnetuimmista yrityksistä toimii muualla kuin keskustassa. Esimerkiksi Sappeen, Laitikkalan makukylän yrittäjien, Uotilan leipomon ja Prescon asiakkaat ovat pitkin maata. Niille Pälkäneen sijainti ei ole syrjäinen, vaan keskeinen.
Keskustan katutasollakin yrittäjien pitäisi tavoittaa entistä paremmin kotikuntaa kauempaa tulevat asiakkaat. Väkeä on eniten liikkeellä kesäisin, mutta erottuvat palvelut vetävät muulloinkin.
Luopioisissa ero kesän ja talven välillä on vielä Pälkänettä suurempi. Siellä on löydetty uusia malleja, joilla turvataan palvelut ympäri vuoden ja synnytetään kesän tarpeisiin lisää. Liekissä ja Rautajärven ”Itäkeskuksessa” riittää paremmin asiakkaita aamusta iltaan, kun saman katon alle kootaan monta palvelua.
Sivukulmilla yrittäjät keskittyvät takomaan silloin, kun rauta on kuumaa. Pienelläkin kylällä kahvilan tiskin voi ladata täyteen herkkuja, kun sitä pitää auki vain kesäviikonloppuisin.
