Ensi keväänä on taas eduskuntavaalien aika. Taas on neljä vuotta ehtinyt edellisistä vierähtää. Aika on mennyt, kuten tavallista, johtajia haukkuessa. Ei ne osaa mitään. Ihan pellejä kaikki. Menisivät töihin.
Eduskuntaa, ja varsinkin hallitusta, haukutaan kovaan ääneen turuilla ja toreilla. Usein mietitään myös, miten nämä kyseiset pellet ovat päätyneet johtamaan Suomen maata.
Vastaus on simppeli. Heidät on äänestetty sinne demokraattisilla vaaleilla.
Ketkä ovat äänestäneet? Suomen kansa. Kaikki yli 18-vuotiaat äänioikeutetut Suomen kansalaiset. Nekin, jotka näitä johtajia kovaan ääneen kritisoivat.
Kritiikki on hyvä asia, ja johtajia saa ja pitääkin kritisoida. Siinä vaiheessa menee kuitenkin yli minun ymmärrykseni, jos ensin äänestetään joku puolue hallitukseen ja sitten haukutaan sitä neljä vuotta ja äänestetään joku muu puolue ja aletaan haukkua sitäkin ja sama rumba jatkuu vaalikaudesta toiseen.
Joko nämä valittajat äänestävät aina samaa puoluetta, mutta se ei ikinä pääse valtaan, mikä kuulostaa erittäin epätodennäköiseltä valittajien määrään suhteutettuna, tai he eivät äänestä ollenkaan.
Onko niillä äänioikeutetuilla sitten oikeus valittaa, jotka eivät äänestäneet? Ei ole. Heillä on ollut mahdollisuus vaikutta, ketkä menevät päättämään Suomen asioista, mutta ovat jättäneet tilaisuutensa käyttämättä. Silloin voi olla ihan hiljaa.
Tuntuu siltä, että eduskunnassa pyörii aina samat naamat vuodesta toiseen. Hallituspuolueet vaihtuvat aina silloin tällöin, mutta saman henkilöt päättävät aina muutaman vuoden välein asioista. Samat naamat, joita sitten haukutaan neljä vuotta. Muutaman vuoden päästä se sama haukuttu naama on taas hallituksessa eikä mikään muutu.
Kaikki valta on kuitenkin äänestäjillä. Me olemme äänioikeutettuja ja saamme itse valita, ketä asioistamme päättää.
Tulevissa vaaleissa äänestä jotain sellaista ehdokasta, kenestä et ole vielä valittanut, ja tällä kertaa, koeta olla valittamatta neljään vuoteen, ettei se osaa mitään.
Poliitikot ovat kansan peilikuva. Tyhmät johtajat valitsee tyhmä kansa.
