Juurikäävän torjunnan uusia menetelmiä esiteltiin Pälkäneellä

Juurikäävän torjunnan uusiin menetelmiin tutustuttiin Pälkäneellä viime keskiviikkona. Suomen Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen demonstroi metsässä yhdessä metsäkoneenkuljettaja Mikko Mattilan kanssa älypuhelimella tehtävää kuvausta ja sähköistä tiedon siirtoa. Kuvassa projektipäällikkö Jorma Vierula avaa päivän kertomalla juurikäävän torjunnan omavalvonnan tärkeydestä. Kuva: Johanna Kleemola

Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus ovat kehittäneet uusia menetelmiä juurikäävän torjuntaan Maa-ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa, jota hallinnoi Suomen metsäkeskus ja joka toteutetaan yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Uusiin menetelmiin tutustuttiin viime keskiviikkona Pälkäneellä.

Juurikäävän leviämistä torjutaan käsittelemällä tuoreet kannot hakkuun yhteydessä torjunta-aineella. Hakkuun toteuttajan tulee seurata torjunnan laatua omavalvonnan avulla. Kehitystyön tavoitteena on ollut, että omavalvonta saadaan toteutettua mahdollisimman sujuvasti hakkuutyön yhteydessä, ja että siinä hyödynnetään sähköistä tiedonsiirtoa.

Uudessa omavalvontamenetelmässä torjunta-aineella peitetyistä kannoista otetaan valokuvia älypuhelimella.

– Kuvat siirretään pilvipalvelimeen, jossa kuvista analysoidaan torjunta-aineen peittävyys. Tiedot tallentuvat palvelimeen ja ovat sieltä heti käytettävissä, kertoo projektipäällikkö Jorma Vierula Suomen metsäkeskuksesta.

Viisi korjuuyritystä testaa uutta sovellusta kuluvan syksyn aikana. Yksi yrityksistä, Kuljetusliike Juhani Tuominen Oy, operoi Pälkäneen seudulla.

Tautipesäkkeen saartaminen rajoittaa juurikäävän juuristolevintää

Luke on myös selvittänyt maastokokeilla, miten tyvitervastautipesäkkeiden leviämistä nuorissa männiköissä voi rajoittaa. Kokeessa on saarrettu pesäke käsittelemällä ympärillä olevat terveiden

Uudessa omavalvontamenetelmässä älypuhelimella otetaan kuva kannosta, joka on käsitelty juurikäävän torjunta-aineella. Kuva: Johanna Kleemola

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jarkko Hantula kertoo Pälkäneellä maastokokeesta, jossa on selvitetty, miten tyvitervastautipesäkkeiden leviämistä voidaan rajoittaa nuorissa männiköissä. Kuva: Johanna Kleemola

mäntyjen kannot harmaaorvakkasienellä, joka kilpailee juurikäävän kanssa. Lisäksi juurikäävän leviämistä saartorenkaan sisällä pyritään hidastamaan levittämällä sairaisiin kantoihin virusta, joka vähentää juurikäävän kasvua.

Tähän mennessä saatujen tulosten perusteella juurikääpäpesäkkeen saarrostus harmaaorvakalla näyttäisi rajoittavan juurikäävän juuristolevintää tehokkaasti. Torjuntatulosta voitaneen parantaa, jos käsittely pesäkkeen ulkoreunalla tehdään yhden sijasta kahteen lähimpään terveen puun kantoon. Menetelmä sopii käytettäväksi erityisesti nuorten, alle 15-vuotiaiden, mäntyjen taimikoissa, joissa puiden välimatka on lyhyt ja myös juurikääpäpesäkkeet ovat pieniä. Pilottikokeet on perustettu kesällä 2016 ja lopulliset tulokset saadaan vuoden 2019 aikana.

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Fakta

Juurikääpä:

  • Juurikääpä on Suomessa ylivoimaisesti eniten havupuille tuhoja aiheuttava puiden lahottajasieni. Suomessa esiintyy kaksi lajia: kuusen lahottajaksi erikoistunut kuusenjuurikääpä ja pääasiassa mäntyjen juuristoa lahottava männynjuurikääpä.
  • Tauti aiheuttaa puun rungon sisälle tyvilahoa.
  • Lahottajasienten leviämistä ovat edistäneet ympärivuotiset hakkuut, joissa ei ole tehty juurikäävän torjuntaa. Ilmaston lämpeneminen lisää juurikäävän tartuntariskiä ja taudin leviämistä entisestään.
  • Kuusella tauti kasvaa ja leviää puun sisällä vuosikymmeniä ilman selviä ulkoisia merkkejä. Kun tauti on kerran tartuttanut kuusikon, juurikääpä voi säilyä kannoissa vuosikymmeniä ja tartuttaa uuden puusukupolven kantojen ympärillä. Männyn juurikääpä sairastuttaa tyvitervastautiin. Mänty kuivuu pystyyn muutamassa vuodessa tartunnasta.
  • Sieni leviää itiöiden ja myös puiden juuristojen kautta.
  • Juurikäävän arvioidaan tuottavan vuosittain noin 50 miljoonan euron tappiot maamme metsätaloudelle.
  • Lähde: Suomen Metsäkeskus

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>