Pälkäneläiskirjailijat ja -kirjat vetivät väkeä

Anneli Kivelä, Jyri Kankila ja Mira Andrejeff esittelivät kirjojaan kirjaston tapahtumassa. Anneli on kerännyt muisteluksia ja perinnettä (Lukusavulta toiselle, 2012, Pälkäneeltä päin: rikkiönäisen kirkon pitäjästä (2010) ja Laitikkalassa laadittu, Pälkäneellä päätetty (2008) sekä myös omakohtaista tekstiä (Kipureki, u.p. 2018). Jyri Kankila on kirjoittanut kirjan Riistan runsaus ja metsästysilo: Pälkäneen metsästysseura ry 90 vuotta (2017). Mira Andrejeff on kirjoittanut fiktiota, kirjat Immahtien metsä (2015) ja Sudenkaarne (2018). Hän on myös mukana luovan kirjoittamisen ryhmässä ja esitteli myös ryhmän teksteistä koottua kirjaa ”Kansanhiihto” (2017).
Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen Veikko Hoppula esitteli kirjastolla Pitkäjärveläiset -kirjaa (2018)

Pääkirjasto Arkissa vietettiin Vapaalla Pälkäneellä -messujen yhteydessä pälkäneläiskirjailijoiden päivää. Paikalla oli tuoreita pälkäneläiskirjailijoita ja viime vuosina Pälkäne-aiheisia teoksia julkaisseita kirjoittajia.

Myös kirjastolle riitti messuhulinan keskellä mukavasti väkeä, ja kauppakin kävi. Esimerkiksi Terhi Palomäki myi hammaslääkäri Carin Johansonia käsittelevän kirjansa ensipainoksen loppuun.

Tunnelmallinen kirjailijapäivä kiinnitti kävijöiden huomiota siihen, miten paljon pälkäneläiskirjoja julkaistaan.

– Tänä vuonna on tullut ainakin kolme uutta kirjaa ja viime vuonnakin useita, kirjastotoimenjohtaja Seija Heikkilä laskee.

Kirjaston tapahtumaan uusimpien kirjojen tekijöistä ja julkaisijoista saatiin mukaan 13. Kirjaston messuohjelmaan kuului myös vilttikirppis, mutta sadesää vesitti sen, kuten monet muutkin ulko-ohjelmat.

 

Areena toisi kirjastoon kävijöitä iltaisin

Arja Liutta on toimittanut kirjan Kyläkeinun vaiheilla: Kukkolan ja sen lähikylien elämää runsaan sadan vuoden aikana (2017). Kirja on jo loppuunmyyty, mutta Arja kyseli kiinnostusta mahdollista lisäpainosta varten. Hänellä oli mukanaan Paras Aapiskukko -äänestyslippuja. Aapiskukkoäänestykseen voi osallistua myös netin välityksellä.

Moni messupäivänä Kostia-areenaa ihastellut kävijä kiitteli kirjastoa siitä, että se on mukana messutapahtumassa ja olennainen osa uutta vapaa-aikakeskusta. Kävijät toivoivat, että kirjasto pystyisi pidentämään ilta-aukioloaikojaan, jotta liikuntahallille lapsiaan vievät ehtisivät hyllyjen äärelle.

Toiveita on kuultu kirjastolla.

– Maanantaiksi on järjestynyt vapaaehtoisten voimin jatkoaika kello 19:ään saakka. Kyse on syksyn kokeilusta. Jos kävijöitä ja talkooväkeä riittää, sitä haluttaisiin ilman muuta jatkaa, Seija Heikkilä sanoo.

Yhdessä urheiluseuran kanssa selvitetään, löytyisikö vapaaehtoisia myös perjantai-iltaan. Jos myös hallin kahvila olisi auki, kirjasto ja Kostia-areena voisivat vetää monenikäisiä kävijöitä.

Kirjastosta tulisi vielä tiiviimpi osa vapaa-aikakeskuksen iltoja, jos se palvelisi omatoimikirjastona. Silloin kirjastossa voisi käydä, kun se itselle sopii.

– Luopioisten omatoimikirjaston kokemukset ovat olleet hyviä. Tekniset ongelmat ovat olleet harvinaisia, Heikkilä kertoo.

Omatoimikirjasto edellyttäisi lähes 20 000 euron investointeja, mutta kustannuksiin voi saada avustusta.