Lukutaidon merkitys kasvaa – osaamiserot huolestuttavia

Äidinkieli ja hyvä lukutaito ovat ajattelun ja oppimisen perusta. Lukutaito on välttämätöntä itsensä kehittämiselle ja yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Ilman riittävän laajaa ja monipuolista lukutaitoa voi jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Syrjäytyminen tai tunne syrjäytymisestä on yhteydessä moniin muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Lukutaito ja lähdekriittisyys liittyvät myös Suomen sisäiseen turvallisuuteen. Keksittyä tai vahvasti vääristeltyä tietoa käytetään häikäilemättömästi hyväksi. Vaikuttaminen voi tulla Suomesta tai ulkomailta. Valeuutisia sisältävä tviitti jaetaan 70 prosenttia todennäköisemmin kuin totuudessa pysyvä.

Lähitulevaisuudessa joudumme varautumaan myös siihen, että videot ja äänitteet ovat teknisesti manipuloitavissa täysin lähettäjän haluamaan muotoon. Nämä valeviestit leviävät sosiaalisessa mediassa hämmästyttävällä nopeudella. Tämä haastaa myös vakavasti otettavat mediat ja viranomaisviestinnän.

Suomi on ollut lukutaidossa perinteisesti maailman kärjessä. Valitettavasti yhä useamman koululaisen lukutaito on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi. Valtion talousarvoesityksessä eli budjettikirjassa kiinnitetään huomiota oppilaiden välisten osaamiserojen kasvamiseen.

Lukeminen edistää terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimusten mukaan lukeminen on tehokas tapa alentaa stressiä. Jo kuudessa minuutissa lukemisen aloittamisen jälkeen syke laskee ja lihasjännitys vähentyy.

Kirjallisuus auttaa ymmärtämään myös erilaisia todellisuuksia ja ihmiskohtaloita. Empatiakyky ja sosiaaliset hoksottimet kehittyvät. Lapset, joille luetaan iltasatuja, nukkuvat keskimäärin puoli tuntia pidempään kuin lukuhetkeä vaille jääneet.

Vastuu lukutaidon edistämisestä on yhteinen. Perheet ja huoltajat, päiväkodit, koulut sekä kunnat ovat keskiössä. Jokaisella on vastuu myös omista valinnoistaan. Pidättäytyminen päämäärättömästä ja hermostuneisuutta lisäävästä verkkoselailusta voi olla ensimmäinen askel kohti luettua kirjaa.

Koulutusjärjestelmän ja yhteiskunnan tehtävä on tarjota riittävästi edellytyksiä lukemisen edistämiselle. Kirjastot, kansalaisopistot ja muu vapaa sivistystyö kannattaa pitää hyvässä kunnossa.

 

Pauli Kiuru

kansanedustaja (kok)

Eduskunnan kirjaston hallituksen puheenjohtaja