Paikallisuus on trendikästä

Reilut kymmenen vuotta Sydän-Hämeen Lehteä vanhempi naapurilehti Kangasalan Sanomat vietti lauantaina satavuotisjuhliaan upouuden Tredun moneen muuntuvissa tiloissa.

Juhla nosti esiin nuoria. Tulevaisuuden tähdet loistivat lavalla ja hoitivat tarjoilun. Lehtiyhtiö jakoi myös juhlavuoden apurahan nuorille. Pikkolan koulun, lukion ja Tredun oppilaskunnat saivat 10 000 euroa uuden kampuksen toiminta- ja vapaa-ajankeskuksen kehittämiseen.

Juhlan hulvattomin osuus oli poikkeuksellisesti juhlapuhe. Viime vuonna Suurella journalistipalkinnolla palkittu Jani Halme lateli hauskalla tavalla paikallislehtiä hivelevää asiaa.

Halme sai palkintonsa somekanavien kautta leviävästä Kotimaan katsauksesta, jossa hän lukee pienten paikallislehtien kaikkein pienimpiä uutisia. Paikallislehdistä innostunut Halme on tilannut itselleen maan kaikki reilut 160 paikallislehteä, joten hän saa viikoittain reilun puolentoista metrin kasan luettavaa.

 

Media-ala on etsinyt itseään toistakymmentä vuotta, koska netti on haastanut perinteiset välineet. Jani Halme näki paikallislehdet trendikkäinä, sillä maailmaa muuttava megatrendi globalisaatio on nostattanut vastavoiman, paikallisuuden. Kiinnostus lähiruokaan ja pienpanimoihin on suurempaa kuin koskaan. Paikallislehdet toimivat tämän trendin valonkantajina. Ne tekevät paikallisten asioiden lisäksi myös ihmiset toisilleen tutuiksi kyläkahviloitakin tehokkaammin.

Halme on viime viikkojen Kotimaan katsauksessa kertonut muun muassa Kuhmalahden VPK:sta, jonka vapaaehtoiset pelastajat kieltäytyivät hälytyskorvauksista, jotta kuntaan saataisiin uusi paloauto. Sellainen saatiin ja nimeksi tuli Mörkö.

Lisäksi katsauksen seuraajat ovat kuulleet lääkäriaseman asiakaspalvelupisteen luota löytyneestä sormuksesta ja Oripään päiväkodin uusitusta aidasta. Viikosta toiseen jatkuneessa juttusarjassa on seurattu pikkupojan kadonneen kumisaappaan metsästystä.

Halme ei ilku pikku-uutisille, vaan nostaa paikallislehtien sympaattiset lähiuutiset kaiken kansan tietoisuuteen. Ne kertovat, että suurten kohujen ja kaukaa uutisoitavien katastrofien keskellä lähellämme on kaikki hyvin.

 

Kangasalan Sanomat syntyi kansaa jakaneen sisällissodan jälkeen. Muiden paikallislehtien tapaan sitä tehtiin alkuun muiden töiden ohessa ja valistamisen palosta.

Vasta viimeisten vuosikymmenten ajan lehdillä on ollut ammattimaiset toimittajat, mainosmyyjät ja tekijät. Samalla on vaarana unohtaa kylien ja toimijoiden verkosto, jonka lehti yhdisti ja joka tuotti alkuun lähes kaiken sisällön. Jos lehti ei vaali verkostoaan, se siirtyy muihin kanaviin.

Kun lehti toimii paikallisen verkoston kanavana, se pärjää myös verkkoon siirtyvässä mediamaailmassa. Paikallislehdet eivät enää kilpaile sanoma-, aikakaus- tai kaupunkilehtien sekä televisio- ja radiokanavien kanssa. Kaikki perinteiset mediat ovat samassa veneessä, jota keikuttavat maailman suurimmat yhtiöt, kuten Google ja Facebook.

Verkon uudet toimijat keräävät suuren osan nettiin siirtyneistä mainosrahoista. Lisäksi ne pyrkivät haalimaan itselleen myös laatusisällön, koska sen ohessa mainokset toimivat. Tällä hetkellä sisällöstä käydään kulisseissa kovaa vääntöä. Maailmanlaajuisia jättejä suitsitaan Euroopan laajuisesti.

Lehdet tulevat muuttumaan, koska uudesta lukijapolvesta vain harvat oppivat lukemaan paperilehteä. Lehtiala ei kuitenkaan elä niin näköalattomassa tilanteessa kuin vielä hetki sitten, sillä uudet lukijat ovat edelleen valmiita maksamaan laatusisällöstä.

Pienet toimijat kiinnostavat myös mainostajia, joiden verkkosatsaukset ovat tähän saakka suuntautuneet lähinnä suurten iltapäivälehtien ja mediatalojen palveluihin. Paikallisuutisia voidaan tuottaa jatkossakin, kun sekä lukijat että mainostajat arvostavat niitä.