Maaseudun kylien elävyyteen keskeisesti vaikuttavat asiat olivat esillä, kun seitsemän pirkanmaalaista kansanedustajaa keskusteli Matti Mörttisen johdolla Rautahovissa pidetyssä vaalipaneelissa. Mukana olivat Jukka Gustafsson (sd), Satu Hassi (vihr), Harri Jaskari (kok), Anna Kontula (vas), Arto Pirttilahti (kesk), Sami Savio (ps) ja Sari Tanus (kd).
Myös Sinisistä oli kysytty edustajaa paneeliin, mutta puolueesta ei tullut ketään paikalle. Keskustan edustajaksi alkujaan ilmoitetun Mikko Alatalon korvasi paneelissa Arto Pirttilahti.
– Koossa on nyt kokonaan eri porukka kuin edellisellä kerralla, Matti Mörttinen viittasi edelliseen, neljä vuotta sitten pidettyyn paneeliin.
Kaksituntisen tilaisuuden ensimmäisen puoliskon ajan kansanedustajat istuivat lavalla Mörttisen tentattavina. Yhteisiksi keskustelunaiheiksi nousivat kaavoitus, yrittämisen edellytykset maaseudulla, kyläkoulut ja kaksoiskuntalaisuus – kaikki seikkoja, mitkä vaikuttavat olennaisesti maaseudun kylien elävyyteen. Tilaisuuden toisen puoliskon aikana kansanedustajat kiersivät kukin jokaisessa salin pöydässä keskustelemassa niissä istuneiden osallistujien esille nostamista asioista.
Vaalipaneeli veti odotettua vähemmän väkeä Rautahoviin lauantaina. Yleisömäärää saattoi rajoittaa se, että samaan aikaan Luopioisissa juhlittiin K-kauppiaan syntymäpäivää ja kokoonnuttiin Vanhan savotan päivään. Pälkäneen kunnanvaltuutettuja oli paikalla kaksi.
Osa veroista mökkikunnalle
Mökkiläiset asuvat kesäpaikkakunnillaan entistäkin pidempiä ajanjaksoja. Yleistyvä suuntaus on myös se, että töiden takia asutaan viikot toisella paikkakunnalla. Kaksoiskuntalaisuuden toteutumisessa yksi kiperimpiä ratkaistavia ongelmia on verotulojen jakautuminen.
– Pitää määritellä, kuinka pitkä aika pitää asua toisella paikkakunnalla, jotta voi maksaa osan veroistaan sinne, Jukka Gustafsson vastasi Mörttisen esille nostamaan keskusteluaiheeseen.
– Suhtaudun kaksoiskuntalaisuuteen myötämielisesti. Monessa kunnassa on paljon mökkiasukkaita. Miten heidän palvelutarpeensa tyydytetään? Verotusta tulisi oikeudenmukaisesti siirtää mökkipaikkakunnalle, Sami Savio huomautti.
Harri Jaskarin mukaan pitää ratkaista, miten iso osa vuodesta pitää asua toisella paikkakunnalla, jotta voi saada kaksoiskuntalaisuuden. Jaskarin tavoin myös Sari Tanus kannattaa kaksoiskuntalaisuutta.
– Sen toteutumiseen liittyvät tekniset ongelmat ovat ratkaistavissa, hän uskoi.
– On arjen turva mökkiläisille, että palvelut ovat myös mökeillä saatavilla, Arto Pirttilahti täydensi.
Anna Kontula sanoi kovasti kannattavansa kaksoiskuntalaisuutta. Satu Hassi ei halunnut sanoa kyllä-sanaa uudistukselle, jonka toteuttamiselle ei ole vielä selkeää tapaa.
Läheltä on helpompi auttaa sukulaista
Matti Mörttinen kysyi kansanedustajilta, pitäisikö kaavoitusmääräyksillä edistää maaseutuasumista. Arto Pirttilahti pitää erittäin hyvänä asiana, että kyläläiset pääsevät itse päättämään uusien rakennuspaikkojen sijoittelusta. Tästä hän antoi esimerkiksi omalla kotiseudullaan laaditun kyläkaavan.
– Mummonmökille tontti tilasta ja sisaruksille mökkipaikat. Niiden lohkomista ei rajoitettaisi, hän mainitsi.
– Kaavoitusmääräykset ovat keventyneet. Asiat ovat pitkälti kuntapäättäjien käsissä. Näen, että omaishoitajuuden edellytykset paranevat, jos lähellä asuu paljon lähisukua, Sami Savio tuki Pirttilahden näkemystä.
Satu Hassin mukaan kaavoittajat suosivat uuden asutuksen sijoittamista muun asutuksen tuntumaan. Anna Kontula muistutti, että kaavoituslaki ei isommin estä ihmistä rakentamasta sinne, minne hän itse haluaa. Sari Tanus kuulutti joustavan ratkaisutavan ja talonpoikaisjärjen käyttöä kaavoitusasioissa.
Pidempi lisäaika Rautajärven koululle
Jukka Gustafsson loisti tiedoillaan, kun Matti Mörttinen kyseli paneelikeskustelijoilta heidän tietojaan Rautajärven koulun tilanteesta.
– Koululle on annettu kahden vuoden aikalisä. Toivon päättäjiltä löytyvän viisautta asian ratkaisussa. Lähikoulu on arvo sinänsä, Gustafsson arvioi.
– Jos koulun lapsimäärä tippuu ihan hirvittävän pieneksi, se ei tarjoa lapsille riittäviä sosiaalisen kasvun edellytyksiä. Suomessa on lakkautettu tuhansia kouluja. Jos haja-asutusalueille ei tule riittävästi lapsia, pakko on koulu sulkea, Anna Kontula huomautti.
Sari Tanus painotti toimivan kyläkoulun olevan myös muun elämän keskus kylällä.
– Lasten harrastusmahdollisuudet voisivat vetää muuttajia, hän esitti yhtä ratkaisua Rautajärven koulun ahdinkoon.
– Kylälle pitäisi antaa riittävän pitkä aika saada lisää lapsia kouluun. Pitäisi tutkia myös se mahdollisuus, voisiko lapsia tulla kouluun kuntarajojen yli, Harri Jaskari tuki Pirttilahden koulukeskustelussa esille tuomaa ideaa kuntarajat ylittävästä oppilaaksiottoalueesta.
Sami Savio näkee kyläkoulun lakkauttamisen ja lasten siirtämisen toiseen kouluun tietävän kunnalle isoja kuljetuskustannuksia.
Yksinyrittäjälle palkollisen sosiaaliturva
Hyvät fyysiset yhteydet ja toimivat tietoliikenneyhteydet ovat erityisen tärkeitä silloin, kun yritys toimii haja-asutusalueella.
– Yhteyksien on oltava kunnossa, Harri Jaskari painotti.
– Suuri osa yrityksistä syntyy sinne, missä niiden ei ole pakko olla, Anna Kontula muistutti.
Sari Tanus korosti, että kunnilla tulee olla positiivinen asenne yrittäjyyteen silloin, kun alueelle yrityksen perustamista suunnitteleva ihminen kyselee virkamiehiltä yrittämisen edellytyksiä. Jukka Gustafsson kannusti Pälkäneen kuntaa verotuksellisesti kannustamaan ihmisiä moniammatillisuuteen, josta voisi saada kohtuullisen toimeentulon.
– Yrittäjän sosiaaliturva on keskeneräinen. Pitäisi olla helpompi lähteä yrittäjyydestä, jos se ei kanna, Sami Savio sanoi.
– Yksinyrittäjät tekevät monesti sitä työtä, mitä ennen tehtiin palkkatyönä. Yksinyrittäjän sosiaaliturva pitäisi olla sama kuin palkkatyöläisellä, Satu Hassi vaati.
