Suomessa kaikki lait säätävän eduskunnan on otettava käyttöön lapsivaikutusarviointi. Tätä vaatii puhemies Paula Risikko (kok.), joka suojelee perjantaina 28. syyskuuta vietettävää kansallista Vauvan päivää.
Risikko on huolissaan jo seitsemän vuotta jatkuneesta syntyvyyden laskemisesta, mikä heikentää olennaisesti yhteiskuntamme huoltosuhdetta. Puhemies korostaa, että valtion kaikkien toimijoiden on panostettava lapsi- ja perheystävällisen Suomen rakentamiseen.
Syntyvyys laskenut jo seitsemän vuotta
Eduskunnan puhemies Paula Risikko toimii tämänvuotisen kansallisen Vauvan päivän suojelijana. Juhlapäivän järjestämisestä vastaa Vauva Suomi, joka haastaa kaikki tahot mukaan merkkipäivän viettoon.
Nyt toista kertaa pidettävää Vauvan päivää varjostavat tiedot, joiden mukaan syntyvyys on laskenut Suomessa peräjälkeen jo seitsemän vuoden ajan, eikä suuntaukselle näy loppua. Viime vuonna maassamme syntyi vain 50 139 vauvaa, mikä on liki viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.
Lisäksi synkkiä pilviä nostattaa luonnollisen väestönlisäyksen negatiivinen kierre: viime vuonna maassamme oli 3100 vainajaa enemmän kuin syntyneitä lapsia. Kehitys on johtanut yhteiskuntamme huoltosuhteen vinoutumiseen.
Pälkäneellä syntyi viime vuonna vain 38 vauvaa. Vain vuonna 2014 vauvamäärä jäi vielä alhaisemmaksi. Silloin syntyneitä oli 37.
Pälkäneen vauvamäärä kohosi 1990-luvun lamavuosina 70–80:een. Ennätysvuosi oli 1995, jolloin ensiparkaisun päästi 81 vauvaa. Sen jälkeen määrä pysytteli parikymmentä vuotta 50–60:ssä.
Kangasalla vauvoja syntyi viime vuonna 290. Syntyvyys oli yhtä vähäistä viimeksi vuonna 2001. Sen jälkeen vauvoja on syntynyt 300–350 vuodessa lukuun ottamatta vuosia 2006–2010, jolloin vuotuinen vauvamäärä pysytteli neljän sadan paikkeilla. Huippuvuosia olivat 2007 ja 2008, jolloin pilttejä syntyi 408 ja 404.
Luvut yllättävät
Paula Risikko on yllättynyt seitsemän viime vuoden pienentyvistä syntyvyysluvuista, jotka ovat tippuneet 60 980:sta peräti 50 139:een.
Puhemiehen mukaan Suomessa onkin nyt oltava huolissaan niin laskevasta syntyvyydestä, veronmaksajien vähenemisestä kuin huoltosuhteen vinoutumisesta. Kaiken kukkuraksi Suomen ikääntymiskehitys on Euroopan nopeinta.
– Tuntuvasti pienenevä syntyvyys haastaa koko yhteiskuntamme. Vauvojen väheneminen koskettaa niin paikallista tasoa eli kuntia kuin maakuntia ja koko valtiota. Meidän on kansakuntana muistutettava ihmisiä siitä, että hyvinvointiyhteiskuntamme tarjoaa vakaan ja turvallisen ympäristön niin lapsille kuin vanhemmillekin. Olemme lapsi- ja perheystävällinen maa. Sellaisena meidän on se pidettäväkin ja siihen suuntaan koko ajan kehitettävä, Risikko korostaa.
Puhemiehen mielestä syntyvyyden nostaminen on koko kansakunnan yhteinen haaste.
– Jokainen perhe ja vanhempi tietenkin itse päättää lasten hankinnasta, mutta meidän päättäjien on luotava Suomesta entistä lapsi- ja perheystävällisempi, hän painottaa.
Risikon mukaan nykymaailmassa ei ole laisinkaan itsestään selvää, että ihmiset pitäisivät olosuhteita otollisina lapsien hankkimiselle ja vanhempana olemiselle.
– Meidän on vahvistettava lapsi- ja perheystävällistä ilmapiiriä, hän linjaa.
Maamme väestönkasvu on perustunut viime vuodet maahanmuuttoon.
– Suomi toki tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa, Risikko toteaa.
Kannustusta ja tekoja
Suomalaisessa yhteiskunnassa on Paula Risikon mukaan paljon asioita, joita ihmiset saattavat pitää syynä lastenteon lykkäämiselle tai jopa väliin jättämiselle. Yleisin syy on taloudellinen epävarmuus tai työpaikan menettämisen pelko.
Puhemies katsoo, että valtiovallan on lähetettävä kansalaisille selkeä viesti siitä, ettei lapsentekoa tarvitse pelätä yhteiskunnassamme.
– Tarvitsemme vakuuttavia konkreettisia tekoja, jotka luovat turvallisuutta tulevaisuudesta ja kannustavat ihmisiä lapsentekoon, hän lisää.
Risikon mielestä lapsiperheystävällisten signaalien on tultava politiikan kaikilta osa-alueilta, ei vain lapsi- ja perhepolitiikan saralta.
– Minusta perheiden on voitava luottaa kaikkina aikoina siihen, että yhteiskunta tarjoaa tarvittaessa luotettavan tukiverkoston. Etenkin nykyään, kun työelämän luonne on tyystin muuttunut, kansalaiset on kyettävä vakuuttumaan siitä, ettei heitä jätetä yksin oman onnensa nojaan missään tilanteessa, hän sanoo.
Risikko muistuttaa, että yhä useampi ihminen on tätä nykyä pätkätöissä. Vakituisen työpaikan saaminen ei ole itsestäänselvyys. Työelämän muutos on otettava huomioon lapsi- ja perhepolitiikassa.
– Meidän on otettava talous- ja työllisyyspolitiikassamme nykyistä voimakkaammin huomioon syntyvyyden turvaaminen ja vanhemmuuden tukeminen. Tämä on tärkeä tulevaisuudenaskel, hän painottaa.
– Tarvitsemme nykyistä vahvempaa perhepolitiikka. Konkreettisena tekona on kiirehdittävä muun muassa perhevapaajärjestelmän kehittämistä nykyistä joustavammaksi. Systeemin on taivuttava tosiasiaan, että meillä on paljon erilaisia perheitä ja heillä erilaisia elämäntilanteita. Yksi tai kaksi mallia ei kerta kaikkiaan riitä, Risikko miettii.
– Meidän on luotava todellisuus, jossa äidit ja isät pystyvät sovittamaan kivuttomasti opiskelun, työn ja perheen asiat järkeväksi kokonaisuudeksi. Tulevaisuudessa perheiden arkea haastavat nykyistä enemmän aikuiskoulutus- ja jatko-opiskelutarpeet. Elinaikaisesta oppimisesta on tullut työllistymisen tae. Harva ihminen on enää yhdessä ja samassa ammatissa koko työuransa ajan.
– Perhevapaajärjestelmä jos mikä on saatava valinnanvapauden piiriin. Perheissä tiedetään parhaiten se, mikä niille on hyväksi, hän tietää.
Risikko pitää perhevapaajärjestelmän uudistamista kiireellisenä ja välttämättömänä asiana. Se on seuraavan hallituksen tehtävä.
– Meidän on ymmärrettävä, että ympärillämme oleva maailma muuttuu nopeasti. Palvelut on osattava suunnata tarkoituksenmukaisesti. Istuva hallitus on jo nostanut kissan pöydälle. Huhtikuisten eduskuntavaalien jälkeen koottavan hallituksen urakka on laittaa asia kuntoon, puhemies aikatauluttaa.
Perheystävälliset yritykset pärjäävät
Paula Risikko korostaa, ettei lapsiperheiden elämää tehdä hyväksi vain lakeja säätämällä.
– Esimerkiksi lapsiperheiden tarpeet tunnistava ja huomioon ottava työnantaja on voittaja tulevaisuuden Suomessa, puhemies uskoo.
– Perhettä rakentavat työikäiset ihmiset valitsevat työpaikat, joiden perhearvot ovat kunnossa. Työpaikan lapsiperheystävällisyydestä muodostuu suorastaan vetovoimatekijä. Tämän piirteen merkitys vain korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun osaavasta työvoimasta on krooninen pula, Risikko sanoo.
– Työorientoituneen lapsiperheen vanhemman ei tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, että hän on voimakkaasti läsnä perheensä arjessa. Työ ei vie kaikkia voimavaroja, vaan perhekin on vahvassa asemassa ruuhkavuosien aikana.
Risikko toivoo, että työpaikoissa kasvaa vahva ymmärrys myös sellaisia työntekijöitä kohtaan, jotka ovat omaishoitajia.
– Hoivavapaan kehittäminen on lähitulevaisuuden kärkihaasteitamme, hän arvottaa.
– On väärin, että omaistaan hoitava joutuu ottamaan sairauslomaa esimerkiksi läheisensä saattohoidon ajaksi. Tällaiset ja vastaavat tilanteet on pystyttävä järjestämään esimerkiksi hoivavapaan ja sairausvakuutuksen korvausten avulla, Risikko näkee.
Kaikkien on katsottava peiliin
– Jotta kansalaisille syntyy vahva luottamus siihen, että he pärjäävät äiteinä ja isinä, yhteiskuntamme on valettava tulevaisuudenuskoa ja turvallisuudentunnetta. Meidän on rohkaista ihmisiä vanhemmuuteen, Paula Risikko kannustaa.
– Meistä jokaisen on katsottava peiliin ja kysyttävä itseltään, olenko tehnyt kaikkeni vauva- ja lapsiystävällisen Suomen hyväksi, puhemies lisää.
Risikon mukaan voimakkaasti kaupungistuvassa maassamme nuoret lapsiperheet tarvitsevat apua, koska mummot ja vaarit sekä muut sukulaiset voivat asua satojen kilometrien päässä. Perinteiset turvaverkostot eivät ole itsestäänselvyyksiä.
– Tavallisen arjen sujuminen on se juttu, joka synnyttää turvallisuuden tunnetta, hän kiteyttää.
”Nyt on lavauksen aika”
Sukupuolivaikutusten arviointi on jo arkea suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Tarvitsemme suvauksen lisäksi lavausta, Paula Risikko vaatii.
Hänen mukaansa lapsivaikutusarviointi on saatava luontevaksi ja automaattiseksi käytännöksi myös eduskunnassa. Sama koskee kuntia sekä mahdollisia maakuntia.
– Lakien kirjoittajilla ja niistä päättävillä kansanedustajilla on oltava vastaisuudessa sisään kirjoitettu avu, jolla he läpivalaiset lait lapsen maailmasta käsin. Tarvitsemme yhteiskuntamme kaikille päätöksentekotasoille lapsivaikutusarvioinnin, puhemies odottaa.
Vararehtorina, kunnallispäättäjänä, kansanedustajana, peruspalveluministerinä, sosiaali- ja terveysministerinä, liikenne- ja kuntaministerinä, sisäministerinä sekä puhemiehenä toiminut Risikko sanoo oppineensa tarkastelemaan jokaista eteensä tulevaa asiaa mahdollisimman monelta kantilta.
– Kolikolla on vähintään viisi puolta, puhemies korostaa.
– Asioita fundeeratessa huomaa, ettei ihminen ensi-istumalla hoksaa kaikkea merkityksellistä.
Risikko vetoaa Suomen 311 kuntaan, jotta nekin ottaisivat lapsivaikutusarvioinnin aktiiviseen käyttöön.
– Kunnat voisivat tarkastella esimerkiksi tulo- ja menoarvioitaan lapsivaikutusnäkökulmasta, hän ehdottaa.
Risikko muistaa maakuntamatkaltaan havahduttavan esimerkin lapsivaikutusarvioinnista. Kunta ajatteli satsanneensa vahvasti lasten ja nuorten liikuntapaikkoihin. Syvällinen perehtyminen asiaan osoitti, että poikien harrastusmahdollisuuksiin oli satsattu tuntuvasti enemmän kuin tyttöjen. Eron huomaaminen johti tilanteen korjaamiseen.
”Meissä kaikissa on pieni lapsi”
Paula Risikko sanoo muistavansa aina päivän, jolloin hänen ja Heikki-puolison perheeseen tuli Aino-tytär. Pariskunta kipusi onnen kukkulalle. Risikko kertoo lapsen tuovan elämäänsä sisältöä, iloa ja onnea.
– Meissä kaikissa on sisällämme pieni lapsi, Paula Risikko huudahtaa.
– Siksi meillä jokaisella on myös taito katsella maailmaa lapsen silmin, puhemies tähdentää.
Risikon mukaan lasten ja lapsiperheiden elämä on suotuisaa, kun niitä koskevat päätökset tehdään niin paikallis- kuin valtakunnan tasolla oikeilla argumenteilla. Kunnat tekevät hyvää työtä, kun niillä on esimerkiksi vuoropäivähoitokoteja sekä aamu- ja iltapäiväkerhoja.
Puhemies pitää vanhemmuutta vaativana ja vakavana tehtävänä.
– On luonnollista, että elämä heittelee meitä. Ikävätkin puolet kuuluvat asiaan. Vaikeina aikoina on muistettava, että ketään ei jätetä yksin.
Lastensuojeluilmoitusten ja kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut vuosi vuodelta maassamme. Paula Risikko uskoo, että ihmisillä on nykyään matalampi kynnys puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin.
– Tärkeintä on jokaisessa epäkohtatilanteessa riittävän aikainen ongelmaan puuttuminen. Meidän on jatkossa satsattava nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan, puhemies pohtii.
– Meidän on luotava sellainen yhteinen ilmapiiri, joka kannustaa vanhempia hakemaan apua ajoissa, kun he huomaavat, ettei elämä ole turvallisilla raiteilla. Jos asiat ovat edenneet liian pitkälle, vanhemmat eivät edes jaksa lähteä liikkeelle
