Kätilönä työskentelevä Kati Pinola kertoo tekevänsä maailman parasta työtä.
– En voisi kuvitella tekeväni mitään muuta. On uskomaton etuoikeus todistaa synnytyssalissa uuden elämän alkua, Kanta-Hämeen Keskussairaalassa Hämeenlinnassa työskentelevä Pinola toteaa.
Kätilön työ on hyvin itsenäistä ja vastuullista. Jos synnytys etenee normaalisti, äiti ei synnytyksensä aikana edes tapaa lääkäriä. Kanta-Hämeen Keskussairaalassa kätilöt laittavat ponnistusvaiheen pudendaalipuudutteen itsenäisesti.
– Muiden puudutteiden laittaminen on toki lääkärin vastuulla, Pälkäneellä asuva Pinola huomauttaa.
Tilanteet voivat synnytyksen aikana vaihdella nopeasti, ja tällöin on reagoitava aikailematta.
Kanta-Hämeen Keskussairaalassa käytössä olevan työkierron ansiosta Pinolan työ on hyvin monipuolista, ja siihen kuuluu paljon muutakin kuin synnytysten hoitamista.
– Meillä kätilöt työskentelevät synnytyssalin lisäksi myös synnyttäneiden vuodeosastolla ja naistentautien osastolla. Kätilöt työskentelevät myös poliklinikoilla, kuten äitiys- tai naistentautien poliklinikalla. Osa kätilöistä on hankkinut lisäkoulutusta, ja he voivat työskennellä myös ultraääniseulonnoissa, pelkopoliklinikalla sekä raskausdiabeetikoiden ja päihdeäitien parissa, Pinola luettelee.
Pinola saattaa joillekin pälkäneläisäideille olla tuttu myös äitiysneuvolan puolelta, sillä hän tuuraa Pälkäneen neuvolassa aina silloin tällöin.
– Teen äitiysneuvolatyötä vapaapäivinäni satunnaisesti. Viihdyn mainiosti neuvolailmapiirissä, myös terveydenhoitajan tutkinnon opiskellut Pinola kertoo.
1400 lasta vuodessa
Kanta-Hämeen Keskussairaalassa syntyy vuosittain noin 1400 lasta. Päiväkohtainen vaihtelu on suurta. Joinakin päivinä voi syntyä jopa 12 vauvaa, toisina taas ei yhtään. Hämeenlinnassa kätilöiden vastuulla on tavallisesti yksi tai kaksi synnyttäjää.
Kätilön työ on sairaalamaailmassa yleensä kolmivuorotyötä, mutta joustamisen varaa usein löytyy. Suurempien sairaaloiden poliklinikoilla on mahdollista tehdä vaikka vain pelkkää päivävuoroa. Pinola kertoo tekevänsä kaikkia vuoroja, mieluiten kuitenkin ilta- tai yövuoroa.
– Ilta- ja yöaikaan meidän synnytyssalissamme on töissä kolme kätilöä. Huolehdimme tuolloin myös äitiyspoliklinikan päivystyksestä ja autamme tarpeen mukaan myös vuodeosastolla. Sama pätee toiseenkin suuntaan: annamme vuodeosastolta tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan apua myös synnytyssaliin.
Pinola kertoo huomanneensa, että äidit toivovat nykyisin yhä useammin synnyttämistä ilman lääkkeellistä kivunlievitystä.
Yksi tietyllä tapaa uutta tulemista tekevä asia on veteen synnyttäminen. Pinola muistaa, kuinka hänen aikaisemmassa työpaikassaan Oulaskankaan sairaalassa Oulaisissa veteen synnytykset aloitettiin 1990–luvun puolen välin tienoilla. Vesi avautumisvaiheen kivunlievityksenä on yleisesti käytössä. Kaikissa sairaaloissa ei kuitenkaan ole mahdollista synnyttää veteen.
– Kanta-Hämeen Keskussairaalan kätilöt käyvät parhaillaan koulutuksia veteen synnyttämisestä. Veteen synnytys tulee mahdolliseksi Hämeenlinnassa heti, kun kaikki välineet siihen ovat olemassa ja koulutukset käytyinä, Pinola kertoo.
Äitien tukihenkilöinä synnytyssalissa ovat tavallisimmin isät: jos isä on kuvioissa mukana, melko varmasti hän on mukana myös synnytyksessä. Harvinaista ei ole sekään, että mukana tukijoukoissa on isän lisäksi myös synnytystukihenkilö eli doula.
Poikkeavat tilanteet jäävät mieleen
Kätilö on tiiviisti mukana perheiden kanssa, kun nämä elävät elämänsä ikimuistoisimpia hetkiä. Yksittäiset synnyttäjät eivät kätilön mieleen tavallisesti juuri jää, mutta jos synnytyksessä tapahtuu jotain yllättävää tai erikoista, sen saattaa muistaa pitkänkin ajan jälkeen.
Synnyttäjät ovat hyvin erilaisia ja tulevat erilaisista taustoista. Synnytyskipuun reagoidaan eri tavoin: siinä missä yksi huutaa kivusta, toinen puree hammasta tai on muuten eleettömämpi. Joskus kätilöllä ja synnyttäjällä ei ole käytettävissä yhteistä kieltä.
– Sitten vain yritetään pärjätä elekielellä niin hyvin kuin mahdollista.
Pälkäneeltäkin synnytetään Hämeenlinnassa
Kanta-Hämeen Keskussairaalan synnyttäjät ovat pääsääntöisesti Kanta-Hämeen seudulta, mutta sairaalassa synnyttää myös Tampereen yliopistollisen sairaalan alueeseen kuuluvia äitejä.
– Meille tullaan myös esimerkiksi Pälkäneeltä, Valkeakoskelta ja Akaasta. Useimmiten syynä on se, että synnyttäjän on helpompi kulkea Hämeenlinnaan kuin Tampereelle.
Kanta-Hämeen Keskussairaala on nykymittareilla mitattuna pienehkö sairaala synnyttää. Pinolan mielestä asiassa on omat etunsa.
– Monet ensisynnyttäjät ovat esimerkiksi kehuneet, että meillä synnytyksen jälkeinen vauvanhoidon ohjaus ja neuvonta on kattavaa ja siihen on hyvin aikaa.
