”Lähellä ja rakkaudella tehty on myös sitä lähiruokaa”

– Lähiruoalle on todella paljon kysyntää, etenkin Tampereen suunnalla. Haastavaa on saada se kysyntä ja tarjonta kohtaamaan, sanoo tänä vuonna Kangasalan lähiruokahankkeen koordinaattorina toiminut Katja Alakerttula.

Perustukset lähiruoan vielä suuremmalle suosiolle ovat olemassa: kotimaisia tuotteita arvostetaan, lähiruokaan liitetty puhtauden käsite viehättää ja ruoan tuotannon karkaaminen ihmisten arjesta yhä kauemmas on saanut nostalgian ja omilla valinnoilla vaikuttamisen nostamaan päätään.

– Kun kaikki viljelivät itse, ei siinä ollut mitään ihmeellistä – mutta tuontitavarat olivat sitä eksoottista luksusta. Nyt se on kääntynyt vähän toisin päin. Ihmisillä on ehkä jonkinnäköinen kaipuu ruoan alkulähteille, Alakerttula huomauttaa.

Lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen ongelmat syntyvät pitkälti ajan ja uskalluksen puutteesta. Tuottajat ovat liian kiireisiä irrottautuakseen virittelemään uusia yhteistyökuvioita, ja toisaalta aika on tiukassa myös kuluttajilla.

– Ihmiset ovat kiireisiä eivätkä ehdi juosta esimerkiksi viidellä eri tilalla ostamassa tavaraa. Välttämättä ei myöskään tiedetä, että vieressä olisi jotakin tuotetta myyvä tila, joka ei vain mainosta. Silloin voi kokea, että on helpompi poiketa jossakin marketissa työmatkalla. Lisäksi voi olla uskalluksen puutetta, kun ei tiedetä, voiko sinne tilalle mennä tai miten edes pitäisi toimia.

Kun näistä hidasteista päästään eroon, kauppa käy – sen Alakerttulakin sai todistaa taannoisessa Osta tilalta -päivässä, jossa ihmisiä kuljetettiin suoraan tiloille tutustumaan toimintaan ja tuotteisiin. Myös Reko-lähiruokarinki, jossa tuottajat pääsevät myymään suoraan asiakkailleen, on Kangasalla Pirkanmaan aktiivisimpien joukossa.

Yksi lähiruoan suosiota hillitsevä tekijä on hinta.

– Sillä on merkitystä elämäntilanteesta riippuen. Mutta lähiruoan voi ajatella myös toimivan niin sanottuna juhlaruokana, Alakerttula muistuttaa.

 

Yhteistä ja arkista lähiruokaa

Kaikkiaan kaksivuotinen lähiruokahanke on Kangasalla loppumetreillään. Liikkeelle lähdettiin melko lailla tyhjältä pöydältä – ensin kartoitettiin, millaisia ja minne myyviä tuottajia alueella toimii sekä millaisia toiveita lähiruokatoiminnan kehittämisestä on kuluttajilla, tuottajilla ja vähittäiskaupoilla.

– Mielestäni hankkeessa on kivasti saatu luotua jotakin positiivista ja kannustettua ihmisiä löytämään lähiruokaa.

”Maalla asuva kahden pienen pojan äiti, jooga- ja meditaatio-opettaja sekä hallintotieteiden maisteri, joka hoitaa myös pientä kasvihuonetta, perunamaata ja tyrnipuita”, kuvailee Katja Alakerttula itseään. Pesti Kangasalan lähiruokahankkeen koordinaattorina on päättymässä, mutta hän toivoo lähiruokakulttuurin jatkavan seudulla kehittymistään. Alakerttula toivoo mahdollisimman monen uskaltautuvan Kangasala-talossa pidettävään juhlaan 10. lokakuuta.

Hankkeen päätyttyä jäävät elämään alati päivittyvät lähiruoalle pyhitetyt verkkosivut, joille saavat kuvansa ja esittelynsä kaikki halukkaat lähitilat. Se, miten yhteydenpito tuottajiin saadaan jatkumaan, jää kunnan elinkeinotoimen mietittäväksi.

Alakerttula toivoo, että kymmenen vuoden kuluttua Kangasalla olisi vielä nykyistä rikkaampi lähiruokakulttuuri, jossa paikalliset kahvilat ja ravintolat pystyisivät käyttämään paikallisia tuotteita nykyistä monipuolisemmin.

– Ja ihmisillä olisi tietoisuus siitä, mistä mitäkin saa. Olisi hienoa, jos meillä olisi kymmenen vuoden päästä tässä torin laidalla kauppahalli, jossa olisi kootusti lähiruokatuotteita ja vaikka lähiruokalounas saatavilla. Lähiruoka olisi silloin enemmän arkipäivää kuin luksusta.

Lähiruokakoordinaattori toivoo, että ihmiset havahtuisivat jo nyt siihen, miten paljon alueella on lähiruokatarjontaa – aina erikoistuotteisiin asti.

– On esimerkiksi pienkanalaa, munantuottajia, biodynaamista viljelyä, härkäpapua, juustoloita ja erilaisia aktiivisia marjatiloja, hän listaa.

Alakerttula on armollinen lähiruoan määritelmälle.

– Ei mielestäni voi tuijottaa mitään kilometrirajaa, ja toisaalta sitten pitäisi rajata esimerkiksi mausteitakin pois. Näen, että lähellä ja rakkaudella tehty on myös sitä lähiruokaa.

Niinpä lähiruokakoordinaattori on kosiskellut hankkeen tapahtumiin ja verkostoihin mukaan myös pälkäneläisiä tilallisia, ihan naapureita kun ovat.

 

Juhla lähiruoalle

Lähiruokahankkeen huipennuksena järjestetään 10. lokakuuta maksuton ja kaikille avoin tapahtuma, jonka tarkoituksena on antaa lähiruoalle kasvot ja helpottaa kuluttajien ja tuottajien kohtaamista. Tilaisuudessa on lähitori, jossa lähiseudun toimijoilla on paikka esittäytyä ja myydä tuotteitaan Kangasala-talossa.

– Tavoitteena on saada luotua kohtaamispaikka, jossa kuluttaja voi kohdata tuottajan ja ymmärtää samalla sen tarinan tuotteen takana. Illassa tiivistyy se, mitä hankkeessa on puuhattu: yhteishengen ja lähiruoan verkostojen luominen. Voisiko se tarjota inspiraatiota myös lähialueille?

Lähitori avautuu kello 17, ja samaan aikaan sen kanssa on ohjelmassa erilaisia työpajoja. Välillä Kangasala-salissa soi musiikki ja lavalla käy jutustelemassa muun muassa keittiömestari Heikki Ahopelto.

Samalla näkee päivänvalon 12-sivuinen lähiruokajulkaisu, jossa esitellään toistakymmentä paikallista tilaa, kahvilaa, ravintolaa ja makua.

– Usein kangasalalaisesta lähiruoasta puhuttaessa ensimmäinen kysymys on, että mistä sitä saa tai mitä se on. Nyt on tarjota heti konkretiaa julkaisun kautta – esimerkiksi nämä. Esite sopii vaikkapa matkailijoille hyödynnettäväksi, ruokahan kuuluu kiinteästi matkailuun.

Illan jälkeen lähiruokahankkeen tiimoilta käydään vielä esittäytymässä Tampereella ravintola-alan ammattilaisille ja kootaan kiinnostuneita ilmaiseen, kokonaisvaltaiseen tilanpitoon keskittyvään koulutuspäivään Ahlmanille Tampereelle 30. lokakuuta. Tuolloin kello 10–15 perehdytään siihen, miten tilalle laaditaan suunnitelmat vuosiksi eteenpäin siten, että tila tuottaa hyvinvointia kaikilla osa-alueilla. Mukaan pääsee ilmoittautumalla Katja Alakerttulalle sähköpostiosoitteeseen katja.alakerttula@kangasala.fi.