Maanviljelystä on totuttu pitämään Suomessa syyllisenä vesistöjen rehevöitymiselle. Pakkalanjärven valuma-alueen pelloilla kokeillaan nyt, voitaisiinko maanviljelystoimin kohentaa rehevöityneen järven tilannetta.
Täsmälääkkeenä Pakkalanjärven tilan parantamiseen käytetään rakennekalkkia, jota levitetään järven pohjoispään pelloille tänä syksynä. Kaikkiaan kalkilla käsitellään 55 hehtaaria peltoa, mikä on noin neljännes koko järven valuma-alueen peltoalasta.
piennarpäivän osallistujien kanssa.
Rakennekalkki parantaa sekä peltomaan rakennetta että vedenläpäisykykyä, minkä ansiosta fosforin pintavalunnan osuus pelloilta vesistöihin vähenee. Kovilla sateilla rakennekalkitun pellon pintarakenne kestää paremmin sadetta, koska pellon pinta ei liety. Tällöin vesi imeytyy maahan ja pintavalunnalle altis fosfori jää peltoon.
Kalkitus pienentää viljelyn kustannuksia, koska se helpottaa maan muokattavuutta ja vähentää lannoitustarvetta.
Kalkitushanke on osa ympäristöministeriön rahoittamaa Vesien- ja Merenhoidon kärkihankeohjelmaa. Hankkeessa ovat mukana SYKE, Pirkanmaan ELY-keskus, Proagria ja Nordkalk. Hankkeeseen osallistuu myös Hämeen Ammattikorkeakoulu, jonka opiskelija tekee kalkituksesta ja sen vaikutuksista opinnäytetyön.
Paikallisella tasolla RAKAVA-hankkeeseen osallistuvat Pakkalanjärven suojeluyhdistys ja viisi maanviljelijää.
–Viljelijät ovat suhtautuneet hankkeeseen hyvin positiivisesti, tietää Juho Urkko, joka kuuluu viiden hankkeessa mukana olevan viljelijän joukkoon.
Tutkimuksia ennen ja jälkeen kalkituksen
Viime viikon tiistain kalkitusnäytöksessä kalkkia levitettiin Hampaalanojaan rajautuvalle peltolohkolle. Jo aiemmin tänä syksynä rakennekalkituksen on saanut Pakkalanjärveen laskevan toisen ojan, Loukkaanojan puoleinen peltoalue.
Rakennekalkki voidaan levittää pelloille tavallisella lannanlevitysvaunulla. Levityksen jälkeen maa muokataan.
Ennen kalkituksia pelloilta on otettu viljavuusnäytteitä, jotka ilmaisevat maa-aineksen ravinnetilan. Kalkituksen vaikutukset kalkituille pelloille selviävät kalkituksen jälkeen otettavista maanäytteiden analyysituloksista.
Hampaalanojasta ja Loukkaanojasta Pakkalanjärveen virtaavien vesien laatua seurataan ojien suulle asennettujen antureiden avulla. Ne mittaavat tunnin välein veden pinnankorkeutta, lämpötilaa, sähkönjohtavuutta, ph-arvoa ja sameutta. Pakkalanjärven suojeluyhdistys huolehtii antureiden puhtaanapidosta. Ojista otettavilla vesinäytteillä tutkitaan laskuvesien kokonaisfosforin ja liuenneen kokonaisfosforin määriä.
–Toivottavasti syyssateet alkavat pian, jotta pääsemme seuraamaan tuloksia, tutkija Elina Röman SYKE:stä sanoo.
RAKAVA-hanke on ainutlaatuinen, sillä valuma-aluetason tutkimusta ei ole aiemmin tehty missään muualla. Hankkeen rahoitus on voimassa ensi vuoden loppuun saakka.
Sinilevää ja happikatoa
Pakkalanjärvi on matala, mutapohjainen järvi, jonka ekologinen tila on huono vuosituhannen alussa tehdyn tutkimuksen mukaan. Suomessa on 26 muuta saman luokitustuloksen saanutta järveä.
Pakkalanjärven virkistyskäyttöä rajoittavat sen rehevöityminen ja sinileväesiintymät. Pakkalanjärven suojeluyhdistys on pyrkinyt kohentamaan järven tilaa muiden muassa järvikortteen niitoilla ja roskakalojen poistamisilla. Kolmena talvikautena happikatoa vastaan on taisteltu rannoille sijoitettujen pintavirrankehittimien avulla.
