Vuosi sitten tiloilla tuskailtiin, kun viileän ja kostean kesän jälkeen sadonkorjuuseen päästiin niin myöhään. Syksyn sateiden vuoksi maat eivät kantaneet koneita, ja paikoin suuri osa sadosta jäi vettä tulviviin peltoihin. Kuivureihin saatu vilja oli kosteaa, ja kuivatuskustannukset nousivat koviksi.
– Viime vuonna olisi ollut satoa, mutta vettä tuli niin, ettei pelloille tahtonut päästä. Tänä kesänä kelit olivat ’liian hyvät’, eikä pelloilla ole kuivuuden vuoksi korjattavaa, MTK Pirkanmaan järjestöagrologi Jaakko Ahola sanoo.
– Tämä on jo kolmas hankala vuosi peräkkäin, sillä kolme vuotta sitten tuottajahinnat putosivat, kun Venäjän vastaiset pakotteet tyrehdyttivät viennin.
Juhannussateet tulivat viime hetkellä
Kuivan hellekesän sato vaihtelee suuresti maan ja maakunnan eri kolkissa. Siihen vaikuttivat sateet, pellon maalajit ja jopa se, miten toukotyöt oli tehty.
– Juhannuksen tienoilla saadut sateet tulivat viime hetkellä, Jaakko Ahola sanoo.
Poikkeuskesinä vaihtelevat maalajit olivat monen tilan pelastus. Kuiva hellekesä koetteli pahimmin savimaita, mutta soista kuivatut rutakot antoivat jopa hyvää satoa.
Savikoiden kanssa tuli keväällä kiire. Savisille pelloille ei kannata mennä koneiden kanssa liian varhain, sillä muuten ne tamppaantuvat tiiviiksi. Mutta maan ei saa antaa kuivaa liikaakaan, sillä silloin se kovettuu hankalasti muokattavaksi.
– Tänä keväänä jäi kerralla lämmin säätyyppi päälle, ja silloin olisikin jo pitänyt olla pelloilla, Luopioisten Sarkasten tilan nuorta polvea edustava Ahola sanoo.
Monet pellot talvehtivat sängellä, koska sateinen syksy esti kynnöt. Jos maille teki keväällä vain kevyen kylvömuokkauksen, kuivat savikotkin pysyivät paremmin kosteina ensimmäisiin sateisiin saakka. Toisissa paikoissa vilja taas orasti paremmin, jos maan muokkasi raskaasti ja syvältä, ja teki myös kylvöt syvälle.
– Pitkän linjan viljelijät sanovat, että tällaisesta vuodesta on hankala ottaa oppia, kun koskaan ennen ei ole ollut näin kummallista vuotta, Jaakko Ahola sanoo.
Viljojen hinta edelleen nousussa
Paikalliset sateet ja maalajit vaikuttivat sadon määrään suuresti. Pirkanmaalla vuosi ei yhtä hankala kuin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Siellä kylvöt eivät lähteneet kunnolla itämään ja sato jäi paikoin kehnoksi.
Kuivuus koetteli jokseenkin joka tilaa tuotantosuuntaan katsomatta. Vihannes- ja marjatiloilla kastelu aiheutti lisätyötä ja kustannuksia.
– Varsinais-Suomessa kasteltiin jopa viljapeltoja. Nähtäväksi jää, nousevatko viljan hinnat niin korkealle, että kastelutyöstään saisi palkkaa, Jaakko Ahola sanoo.
Tällä hetkellä viljan hinnat ovat odotettua nopeammassa nousussa.
– Vuosi sitten esimerkiksi rehukaura maksoi noin 120 euroa tonnilta. Nyt siitä saa maksaa jo 200 euroa.
Kuivan kesän ansiosta viljan kuivauskustannukset ovat pienemmät kuin viime vuonna. Myös laatu on paikoin erinomainen.
Moni isäntä miettii, missä vaiheessa siilolle kannattaa mennä.
– Aiemmin sato myytiin yhden keskusliikkeen kautta, mutta nyt tämä on muuttumassa. Viljelijät seuraavat hintoja ja pyrkivät myymään silloin, kun sadosta saa parhaan hinnan. Viljalla tehdään myös futuurikauppaa: se luo turvaa, kun kiinnittää osan sadosta etukäteen kiinteään hintaan, Jaakko Ahola sanoo.
Nousevat hinnat helpottavat leipäviljan tuottajan ahdinkoa: sato jäi selvästi edellisvuosia pienemmäksi, mutta siitä saa paremman hinnan, koska kuivuus koetteli myös naapurimaita.
Sen sijaan eläintiloilla kustannukset uhkaavat nousta entisestään. Kaikki eivät saaneet omista pelloistaan riittävästi rehua, vaan satoa on korjattu muun muassa suojavyöhykkeiden nurmilta.
Ruotsin vilja-aittaa hellekesä kuritti vähintään yhtä rankasti kuin Suomea.
– Täältä on yritetty viedä sinne muun muassa kuivikeolkea, mutta rekat on käännytetty laivalta takaisin palomääräyksiin vedoten, Ahola kertoo.
