Kulkeminen kangistuu

Takavuosikymmeninä joukkoliikenne oli Sydän-Hämeen vahvuus. Maaseudullakin pärjäsi ilman omaa autoa, sillä paikallisten liikennöitsijöiden ansiosta bussilla pääsi sivukyliltäkin joka suuntaan.

Nykyisin harva bussi poikkeaa valtatieltä paikallisteille. Lahden ja Tampereen välillä kiitävät halpabussit pysähtyvät Kangasalla, mutta eivät Pälkäneellä. Ne eivät kilpaile pikkupaikkakuntien harvoista kulkijoista, vaan haastavat junat suurten kaupunkien välisillä reiteillä.

Pälkäneeltä Hämeenlinna alkaa olla bussikulkijan saavuttamattomissa ja myös Valkeakosken suuntaan kulkevat vuorot ovat vähentyneet niin, että työ- tai koulumatkoja on vaikea laskea julkisen liikenteen varaan.

 

Tampereen suuntaan kulkevista busseista on tullut entistä kiinnostavampi vaihtoehto myös auton omistajille, sillä kaupungin työmaat ovat tehneet kulkemisesta kaoottista. Busseille ja takseille varattujen kaistojen ansiosta julkinen liikenne toimii sujuvammin.

Bussin kyytiin kannustavat myös parkkimaksut. Muutaman tunnin pysäköintimaksu on kalliimpi kuin bussiliput.

Maaseudun kulkijat ovat löytäneet nopeasti liityntäparkit. Niiden ansiosta omalla autolla ei tarvitse jonottaa ruuhkaiseen kaupunkiin. Pysäköinti on maksutonta ja sisääntuloväylillä edullisia busseja kulkee lähes jonossa. Kun ratikka valmistuu, jo nyt ahtaiksi käyneitä liityntäparkkeja tarvitaan valtavasti lisää.

 

Kangasala kehittää ratikalle omaa kumipyöräistä vaihtoehtoaan. Kaupungin tavoitteena on, että Tampereen suuntaan kulkee busseja niin tiheästi, ettei kulkijan tarvitse katsella aikatauluja, vaan tien varteen voi hypätä aina, kun on asiaa nauhataajaman toiseen päähän tai Tampereelle. Tiivistyvät bussilinjat palvelevat molempiin suuntiin: ne tuovat myös tamperelaisia Kangasalan väljempien palveluiden pariin sekä keskustan vapaa-aikakohteisiin.

Suuret kaupungit karkottavat henkilöautoja määrätietoisesti keskustoistaan ja raivaavat lisää tilaa jalankulkijoille sekä pyörille. Käyttöön otetaan ruuhkamaksuja ja rajoituksia; rekkarin perusteella määräytyy, kenellä on minäkin päivänä oikeus ajaa ruuhkaisissa keskustoissa.

Kaupungissa auton pitämisessä ei ole enää järkeä, sillä pelkät pysäköinti- ja vakuutusmaksut nielevät enemmän kuin bussi- tai ratikkaliput. Joukkoliikenteen kehittäminen pistää myös kehyskuntien perheet pohtimaan, voisiko ainakin toisesta autosta luopua.

 

Bussilla tai ratikalla ei pääse joka ovelle, ja siksi kiireinen tai heikkojalkainen kulkija kaipaa takseja. Taksialan vapautus on tuonut kaupunkeihin uusia yrittäjiä ja houkutellut myös maaseudun taksit apajille, jossa riittää enemmän kyytejä. Maaseudun taksitolpat sen sijaan ovat tyhjentyneet.

Juuri tällaisesta ilmiöstä autoilijat varoittivat, kun lakimuutosta valmisteltiin. Sivukulmilla on entistä vaikeampi selvitä ilman omaa autoa.

Ongelmatilanteessa huudetaan jälleen kerran apuun kuntia: niiltä toivottaisiin tukea sekä maaseudun bussilinjoille että takseille, jotta järkevältä etäisyydeltä saisi kyydin, kun sitä tarvitsee. Tarkoituksena ei kaiketi kuitenkaan ollut kuntien tehtävien ja menojen lisääminen.

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>