Pirjo Brusilan haaveena on ollut jo monien vuosien ajan saada yhdistettyä kädentaidot ja kahvilatoiminta. Brusilan molemmat vanhemmat toimivat aikoinaan yrittäjinä, joten yrittäminen kulkee hänellä verenperintönä.
– Jossain tuolla takaraivossahan tämä yrittäminen hyvinkin vahvasti on, Brusila nauraa.
Brusilalla oli aikaisemmin kukka- ja lahjatavarakauppa kirkonkylällä. Tampereella hän piti kahvilaa Itsenäisyydenkadulla.
– Nyt aika tuntui sopivalta pitkäaikaisen haaveeni toteuttamiseen ja avata pieni kädentaidonmyymälä ja kahvila kotimme yhteyteen. Samalla saadaan jotain uutta tähänkin osaan kaupunkia, viime vuosina kun moni palvelu on Kuhmalahden suunnalta päinvastoin loppunut, Brusila mainitsee.
Kädentaidonmyymälä Kahvila Serviette palvelee ensi lauantaista alkaen aina viikonloppuisin kello 10–15 sekä lisäksi14. marraskuuta alkaen keskiviikkoisin kello 15–19 jouluun asti. Serviette sijaitsee Brusiloiden kotona Kivisalmentieltä erkanevalla Lieskantiellä.
– Toki aukiolot voivat myös joustaa sopimuksen mukaan, Brusila lisää.
Myymälään on oma sisäänkäynti talon päädystä.
– Pidän itse pienistä idyllisistä myymälöistä ja kahviloista. Toivon, että tulevat asiakkaat pitävät pian
aukeavaa kokonaisuutta juuri tällaisena, Brusila mainitsee.
Kahvilassa on saatavilla pienimuotoisesti makeaa ja suolaista kastettavaa, myös gluteenitonta. Erikoiskahvit ovat Mokkamestareiden paahtimolta. Kesäaikaan on haaveena lisätä kahvilatoimintaa ulkosalle ja nauttia samalla järvimaisemista.
Brusila on aina ollut myös ahkera käsillä tekijä. Myymälässä myydään Brusilan ja muiden paikallisten kädentaitajien tuotteita. Myyntiin tulee esimerkiksi tumppuja, sukkia, poppanoita, erilaisia virkattuja tuotteita ja askarteluja, servetillä koristeltuja purkkeja, kortteja ja tiiliä.
– Tiilillä onkin aika vahva paikallishistoria. Tiilet ovat alun perin erään kuhmalahtelaispariskunnan tekemiä ja nyt minä jatkan tekemällä niistä tauluja, jotka sopivat sekä sisä- että ulkokäyttöön.
Brusila toivoo, että varsinkin nuoret kävijät saavat paikan päällä kipinän käsillä tekemiseen. Samalla vahvistuu toivottavasti myös ajatus siitä, että ”kyllä kai minäkin osaan kun kerran tuokin.”
– Ehkä tämä kokonaisuus onkin vähän kuin pieni tori, jossa ei kuitenkaan pääse kastumaan, Brusila lisää.
