Huoli koulun tulevaisuudesta yhdisti rautajärveläiset kahdeksan vuotta sitten niin, että kylä alkoi itse kohentaa palveluitaan. Entiseen baariin talkoiltiin kuntosali ja jo kertaalleen menetetty kyläkauppa saatiin takaisin. Sen ympärille rakentui ”Pälkäneen itäkeskus”, jossa saman katon alla palvelee myös baari ja kampaaja.
Koulun ja kylän puolustamisesta syntynyt aktiivisuusmyrsky johti siihen, että Rautajärvi palkittiin
viisi vuotta sitten Vuoden kylänä Pirkanmaalla.
Kannuksen kaupungissa sijaitseva reilun 400 asukkaan Eskolan kylä on maan ainoa kylä, joka on palkittu kahdesti Vuoden kylänä Suomessa. Myös siellä uuden ajan käynnisti kyläkoulun ja ryhmiksen puolustaminen.
Kyläpalvelu Oy ryhtyi pitämään ryhmistä
– Eskola on siitä poikkeuksellinen, että kylässä on pari sataa teollista työpaikkaa. Kyläläiset tajusivat, etteivät ihmiset jää Eskolaan, jos ryhmis lakkautetaan ja lapset pitää kuskata hoitoon 12 kilometrin päähän Kannukseen. Se tietäisi melkein 50 ajokilometriä päivässä, Miia Tiilikainen sanoo.
Kylään perustettiin viisi vuotta sitten Eskolan Kyläpalvelu Oy. Se ryhtyi pitämään kahdeksanpaikkaista Tenavatallin ryhmistä. Nykyisin se on 24-paikkainen yksityinen päiväkoti, jonka lapsista puolet tulee Sievin puolelta.
– Kunta järjestää palveluita vain omilleen, mutta kyläyritys voi palvella yli kuntarajojen, Eskolan kyläyhdistyksen hanketyöntekijänä toimiva Tiilikainen sanoo.
Ryhmiksen ruokapalveluista kehittyi Lounasruokala Pikku-Pässi, joka kerää pöytien äärelle lähiseudun väkeä ja kylän kotipalvelu kuljettaa lämpimät ateriat ikäihmisten ovelle. Lounasruokala tarjoaa myös pitopalvelua.
Päiväkoti toimii Eskola-taloksi nimetyllä koululla, johon Eskolan Kyläpalvelu Oy:n toiminta keskittyi vuoden 2015 alusta alkaen.
Etäkoulu hyödyntää nykyteknologiaa
Kannus päätti neljä vuotta sitten lakkauttaa Eskolan koulun. Kaupunki ei innostunut ennakkoluulottomasta ehdotuksesta, kun kyläläiset tarjoutuivat hoitamaan koulunkäyntiin tarvittavat tilat ja ateriat, jos kaupunki järjestäisi opetuksen.
Vanhempainyhdistys HanhiKukko ry palkkasi opettajan pitämään kylän lapsille kotikoulua. Tästä syksystä alkaen Eskolan koululaiset ovat 500 kilometrin päässä sijaitsevan uusimaalaisen Lapinjärven kunnan oppilaita. Opetuksen järjestävä uusimaalaiskunta ostaa kiinteistö- ja ateriapalvelut Eskolan Kyläpalvelu Oy:ltä.
Kolmivuotiseksi kaavailtu etäkoulukokeilu hyödyntää nykyteknologiaa. Teknisten haasteiden ratkomisessa yhteistyökumppanina toimii Google. Kokeilu on osa valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -kärkihanketta.
”Jotain lakia varmasti rikotte”
Moni piti Eskolan koti- ja etäkouluja kapinahankkeena. Kyläläisten piti perata melkoinen määrä byrokratiaa, ennen kuin kokeilu saatiin käyntiin.
– Eräskin lakimies sanoi, ettei ole vielä ihan vielä varma, mitä lakia rikotte, mutta jotain varmasti rikotte, Miia Tiilikainen muistelee.
Eskolassa on totuttu aukomaan uusia latuja. Kylän palvelumalli on ainutlaatuinen niin Suomessa kuin Euroopassakin. Ennakkoluulottoman ja aikaansaavan kylän ratkaisuihin käydään tutustumassa niin laajalti, että vierailuista on tullut kyläyhdistykselle pieni bisnes.
– Keräämme maksua ruokien lisäksi myös opastuksesta. Kyläyhdistyksille hinta on luonnollisesti kaikkein edullisin, Miia Tiilikainen kertoo.
Jotkut vieraat säikähtävät, kun Eskola esittelee palveluiden monipuolista kirjoa.
– Ei ole tarkoitus, että muualla pitäisi tehdä kaikki mitä me olemme tehneet. Eskolassa kylätoiminta käynnistyi 1970- ja -80-lukujen taitteessa, ja palvelut ovat lisääntyneet pikkuhiljaa.
Lauantaina kyläyhdistyksen hanketyöntekijä saapuu Rautajärvelle esittelemään, miten palveluiden tuottaminen on otettu omiin käsiin Eskolassa. Rautahovissa kello 10 alkava Rautajärven kyläseminaari on avoin kaikkien muidenkin kylien väelle, ja myös päättäjät on kutsuttu mukaan.
Perhepäivähoitola palvelisi yli kuntarajojen
Rautajärven palveluille löytyi keväällä uusia puolustajia, kun Pälkäneen säästöpaketti uhkasi ryhmistä ja kyläkoulua. Kuohijokelainen Paula Suksia kritisoi suunnitelmia kirjoituksin ja videoin, padankoskelainen Elina Mäkinen pisti alulle kyläkoulua puolustaneen adressin.
– Aina ei hahmoteta, miten laajaa aluetta Rautajärvi palvelee. Se on ensimmäinen kylä, josta Kuohijoen, Padankosken, Kyynärön, Ämmätsän ja Vahdermetsän väki vielä saa joitain palveluita, Elina Mäkinen sanoo.
Hän tosin epäilee, että ryhmiksen puolustaminen alkaa olla taistelua tuulimyllyjä vastaan.
– Jos kunta ei saa oikaistua talousvaikeuksia, niin kuntaliitos on ovella. Sen tietäisi, että osana Kangasalaa loppuisi kaikki Aitoosta eteenpäin. Kun kunnalta ei ole tulossa apua, on parempi tehdä itse.
Mäkinen on ideoinut pienen porukan kanssa uudenlaista mallia, jolla päivähoitopaikat saataisiin pidettyä kylällä.
– Olemme puhuneet perhepäivähoitolasta: pari, kolme yksityistä perhepäivähoitajaa voisi toimia samoissa, kodinomaisissa tiloissa. Sellainen voisi onnistua, jos kunta myisi tai vuokraisi kohtuuhintaiset tilat.
Yksityisen perhepäivähoitolan etuna olisi se, että se voisi palvella lähikyliä kuntarajoihin katsomatta. Hoitopaikat voisivat kiinnostaa muun muassa Kangasalan puolella Pohjassa ja Vehkajärvellä sekä Padasjoen Porasassa asuvia perheitä – etenkin jos työmatka tai asiointi suuntautuu muutenkin Luopioisiin.
– Kylän kehittämistä ja markkinointia on jo pitkään vaikeuttanut epävarmuus. Se toisi turvaa, jos palvelut olisivat omissa käsissä, Mäkinen miettii.
Rautajärven koulu puolestaan on profiloitumassa ympäristökouluksi, joka voisi järjestää muillekin kouluille luontopäiviä ja -retkiä. Vihreä Lippu -sertifiointiprosessi on jo käynnistetty.
– Koululla on hyvää pöhinää. Ympäristökoulu voisi tuoda kylälle muutaman lapsiperheen ja koululle lisäaikaa, Terttu Salmela sanoo.
Kesäisen päätöksen mukaan Rautajärven koulu saa jatkaa kevään 2020 jälkeen, mikäli siellä on yli 25 oppilasta.
Tulijoita olisi, jos on asuntoja
Kylissä taistellaan maailmanlaajuista kaupungistumiskehitystä vastaan. Maaseudun väki vähenee ja vanhenee, kun työpaikat ja palvelut keskittyvät entistä suurempiin kaupunkeihin.
– Eskolassa ongelmana oli se, että kylälle kaavoitetut tontit olivat hirvittävän pieniä ja kaupungin vuokra-asunnot kehnossa kunnossa. Se oli vähän kuin häntäänsä syövä käärme: asuntoja ei kannattanut kunnostaa, kun ei tullut asukkaita ja asukkaita ei tullut, koska asunnot olivat kehnossa kunnossa, Miia Tiilikainen kertoo.
Niinpä kylä päätti rakentaa asuntoja itse. Vuonna 2009 perustettu Eskolan Kehitys Oy rakennutti kylään neliasuntoisen rivitalon, josta se vuokraa kahta asuntoa. Kaksi asuntoa on myyty.
– Tilausta olisi useammallekin talolle, Tiilikainen sanoo.
Rautajärvi sai kaksi vuotta sitten pitkään kaivatun kaavan. Kylällä pelätään, että se valmistui liian myöhään, sillä harva haluaa enää ryhtyä raskaaseen ja kalliiseen rakentamisprojektiin. Siksi rautajärveläiset pohtivat uudenlaisia ratkaisuja asumiseen.
– Tulijoita kyllä olisi, jos olisi asuntoja, Terttu Salmela sanoo.
Kylän vuosikello on täynnä tekemistä
Terttu Salmela on erittäin kiitollinen siitä, että Rautajärven kehittämiseen on saatu mukaan koko Kukkian itäpuolen väki.
– Olemme saaneet uusia aktiiveja, jotka tietävät, että täällä asutaan laajalla alueella ja pitkien sorateiden takana.
Kaikkia Itä-Pälkäneen kyliä palveleva koulu ja siihen kiinteästi liittyvä ryhmis ovat kylän sydän. Niiden merkitys kirkastui, kun ne ovat jälleen uhattuna. Lauantainen kyläseminaari on yksi esimerkki siitä, että kylä tekee kaikkensa turvatakseen palvelunsa.
Terttu Salmela korostaa, että kylän puolesta toimitaan koko ajan monessa porukassa.
– Kylän vuosikello on täynnä tekemistä: talkoita urheilukentällä ja uimarannoilla, kota, laavu, venelaituri, kaukalon pystytys ja purku – jäädytys ja huolto, joulumyyjäiset, markkinat, iltatorit ja pesäpalloillat. Luopioisten Maamiesseuran ja Kukkian maa- ja kotitalousnaisten talkootyön ansiosta Rautahovi on nyt hienossa kunnossa ja aktiivinen tapahtumapaikka, hän luettelee.
– Kylän vahvuuksia ovat eri alojen yrittäjät, jotka pitävät kylää pystyssä ja monet yhdistykset, jotka tahoillaan järjestävät paljon tapahtumia ja toimintaa. Porukalla ollaan vahvoja ja toivottavasti saadaan seminaarista uusia ideoita ja virtaa myös kaikille Pälkäneen kylille ja kunnalle, Terttu Salmela sanoo.
Rautajärven kyläseminaari
Lauantaina 27.10. klo 10 – 15 Rautahovissa (Rautajärventie 30)
klo 9.30 alkaen aamukahvit
klo 10 alustuspuheenvuorot ja keskustelua. Maakuntauudistuksen projektipäällikkö Riku Siren kertoo maaseudun mahdollisuuksista ja niihin vaikuttavista strategioista. Puheenjohtajana toimii kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsen Pertti Salminen Vahdermetsästä.
klo 10.45 kyläasiamies Marja Vehnämaa esittelee kylän markkinointia ja asukashankintaa elinvoimaisuuden kulmakivinä
klo 12 keittolounas
klo 12.45 hanketyöntekijä Miia Tiilikainen kertoo, miten kahdesti Vuoden kylänä Suomessa palkitun Eskolan väki tuottaa itse palveluita kylällään
klo 14 keskustelua ja ideointia
Kaikille avoimen, maksuttoman tilaisuuden järjestävät Rautajärven kyläyhdistys, Rautajärven koulun vanhempaintoimikunta, Kukkian Maa- ja kotitalousnaiset ja Luopioisten Maamiesseura.
Kahveista ja lounaasta kerätään vapaaehtoinen maksu.
