Kuntalaisaloite ehdottaa aapiskukon palauttamista Pälkäneen vaakunaksi

Torstaina kokoontunut kunnanhallitus ei vienyt eteenpäin lukutaidon juhlavuotta valmistelevan työryhmän vaakuna-aloitetta. Työryhmä ehdottaa, että aapiskukko palautettaisiin Pälkäneen vaakunaksi ensi vuonna, kun kunnassa vietetään Medelplanin puuaapisen 300-vuotisjuhlia.

Pälkäneen vaakunaksi vaihdettiin Luopioisten lumpeenkukka 11 vuotta sitten kuntaliitoksen yhteydessä. Osa päättäjistä katsoi, että vaakunan vaihtaminen aiheuttaisi repiviä riitoja. Siksi vs kunnanjohtaja Tuomas Hirvonen käy työryhmän kanssa keskustelua aloitteesta, jotta sitä ei tarvitsisi viedä valtuuston käsittelyyn.

Työryhmä on jo täydentänyt aloitettaan ja pyytänyt, että aapiskukko saataisiin ensi vuonna vietettävän juhlavuoden tunnukseksi.

 

Lukutaitovuosi juhlistaa puuaapista

Lukutaidon juhlavuosi juhlistaa Daniel Medelplanin puuaapista. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 300 vuotta siitä, kun Medelplan veisti Kukkolassa puiset painolaatat, joilla painetun aapisen avulla pälkäneläiset oppivat lukemaan, vaikka maa oli venäläisten miehittämä ja kaikesta oli isovihan aikaan pulaa.

Medelplan koristi Lasten Paras Tawaran -teoksen kukon kuvalla. Aapiskukko päätyi myös Pälkäneen kunnan vaakunaan.

Työryhmä katsoo, että aapiskukko-vaakunan palautus kruunaisi lukutaidon juhlavuoden ja toisi myönteistä näkyvyyttä lukijakunnalle.

Vaakunan käyttöä valvoo kunnanhallitus. Vaakunan palauttamiseksi ei tarvita esimerkiksi kansallisarkiston lausuntoa, koska aapiskukko on olemassa oleva ja hyväksytty vaakuna, jonka oikeudet kunta on pitänyt itsellään.

Vaakuna ei kuulu poliittisesti ja moraalisesti velvoittaviin sopimuskohtiin, jotka määritettiin erikseen Pälkäneen ja Luopioisten kuntien yhdistyssopimuksessa.

Lukutaitotyöryhmän aloitteessa huomautetaan, että suositusten mukaan uuden kunnan nimeksi tulisi ottaa tulevan kunnan heraldinen vaakuna. ”Heraldisen toimikunnan jäsenistä ainakin yksi on jossakin kirjoituksessaan jopa nostanut Pälkäneen nimen ja Luopioisten vaakunan yhdistelmän esimerkiksi huonosta ratkaisusta”, aloitteessa mainitaan.

 

Suunnitteilla muun muassa kirjafestarit

Lukutaidon juhlavuotta aiotaan juhlistaa Pälkäneellä ensi vuonna muun muassa kirjafestareilla ja avoimien kirjahyllyjen päivällä, jossa pälkäneläiset avaavat kotiensa ovet ja päästävät vieraat tutustumaan kirjahyllyihinsä.

Tietoa lukijakunnasta levitetään myös videoiden ja pälkäneläistuotteiden välityksellä. Tunnetut suomalaiset kulttuurivaikuttajat kertovat Pälkäneen Suomalaisen Nuija ry:n tuottamissa klipeissä lukutaidon merkityksestä ja pälkäneläisyritysten kanssa on neuvoteltu siitä, miten lukutaidon juhlavuosi voisi näkyä niiden tuotteissa.

Myös kyliä ja järjestöjä innostetaan ideoimaan omia lukutaitotapahtumia ja ottamaan lukutaidon osaksi perinteisiä tapahtumiaan. Tapahtumia ja Medelplanin historiaa esitellään alkuvuodesta ilmestyvässä juhlalehdessä. Siinä käynnistetään myös lukuhaastekampanja: ensi vuonna paikalliset lapsi- ja aikuislukijat sekä valtakunnallisesti tunnetut nimet jakavat kirjavinkkejä paikallislehdessä.

 

Työryhmä apuna lukutaitohankkeissa

Lukutaidon juhlavuotta valmisteleva työryhmä ei ole kunnan toimielin, vaan se on koottu vapaaehtoisista kuntalaisista. Kunnan edustajista mukana ovat kirjastotoimenjohtaja Seija Heikkilä, sivistysjohtaja Tiina Kivinen ja kulttuurisuunnittelija Marketta Vaismaa. Kuntalaisedustajia ovat Anna-Mari Henriksson-Helmikkala, Seija Holma, Jari Kemppainen, Mari Laesterä ja Tommi Liljedahl. Lisäksi mukana ovat Medelplan-museota Kukkolassa pitävä Arja Liutta, Laitikkalan kesäasukas Sinikka Hovi ja Kangasalla nykyisin asuva Paula Härkönen, joka kuuluu Pälkäne-seuran kantaviin voimiin.

Työryhmä toimii apuna, kun kunta hakee rahoitusta lukutaitoa edistäville hankkeille. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen odottaa kunnalta mallia ja ehdotusta lukutaidon tehokkaasta sisällyttämisestä kunnan palveluihin. Lisäksi esi-, perus-, ja varhaiskasvatus hakee valtion erityisavustusta lukutaidon ja sanavaraston parantamiseen.

Oppilaiden väliset erot perustaidoissa ovat kasvaneet jyrkästi. Osa lukee kouluun tullessaan sujuvasti, osalla on vaikeuksia ymmärtää yksinkertaisia käsitteitä, koska heille ei ole luettu ääneen. Myös lasten kanssa keskustelu on vähentynyt, kun älypuhelimet ja somekanavat vievät vanhempien huomion. Heikoimmat ekaluokkalaiset lähtevät niin suurelta takamatkalta, että ilman tukea syrjäytymisriski kasvaa jo alakouluiässä.

Suomessa kannetaan kasvavaa huolta lukutaidon taantumisesta. Kymmenesosa suomalaisista lukee heikosti ja 15-vuotiaista pojista joka kuudennen lukutaito on heikko. Maassa on vireillä monenlaisia lukutaitohankkeita, koska Pälkäneen lisäksi muutkin kunnat ovat heränneet siihen, että lukutaitoon satsaamalla voi profiloitua myönteisesti.

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
SHL DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.