Kaivella ja tonkia nyt tuntikausia maata istuen yksin kaivinkoneen ohjauskopissa. Ympärillä melkoinen meteli, jota sentään kuulonsuojaimet pehmentävät. Kaivinkonetyössä ei paljon kollegan kanssa jutella. Silti työstä voi nauttia.
– Onhan tässä tullut nähtyä, miten Pirkanmaata rakennetaan. Se on vähän ihmeellinen juttu, miten itsenäinen, vähän yksinäinenkin, työ silti viehättää. Voi valita, milloin työnsä hoitaa, varsinkin jos työkohde sijaitsee siten, ettei kukaan häiriinny maata kaivavan työkoneen äänestä, Kuhmalahden Vuoden yrittäjä Markku Knaapi miettii.
Kaivinkonetyöt ovat vieneet Uutelan kaivin – nimistä yritystä pyörittävää miestä milloin minnekin: Pälkäneellä hän on kaivanut lastenkodin pohjia, Orivedellä hän on ollut kaivamassa junaradan lähistöllä oikoratatyössä ja Sahalahdella muokkaamassa kevyenliikenteenväylän pohjia.
– Toimin pääasiassa sadan kilometrin säteellä yrityksen kotipaikasta eli Kuhmalahden Pohjasta.
Lapsuudestaan asti erilaisia maatalouskoneita käyttänyt Knaapi sanoo, että työ tekijäänsä opettaa. Maata kaivaessa pitää olla tarkkana, ettei katkaise vahingossa sähköjohtoja. Pehmeällä maaperällä ajaessa saa ison kaivurin kanssa olla todella kieli keskellä suuta.
– Onhan tässä tullut sellainen tuntuma suomalaiseen maaperään ja siihen, miten se käyttäytyy ja miten sitä kannattaa käsitellä.
Yrityksen kahta telakonetta ja yhtä traktorikaivuria tarvitaan useimmiten omakotitalojen pohjia tehdessä, metsäautoteitä rakennettaessa, teiden parantamistöissä ja viemärihommissa. Knaapi on ollut yrityksensä ainoa työntekijä koko yrityksen 20-vuotisen taipaleen ajan.
– Tai onhan minulla ollut poikani Mikko koko ajan apurina. Vein Mikon ensimmäisen kerran kolmikuisena traktorin ohjaamoon. Tuolloin pojalta pääsi kovasta melusta johtuen itku, mutta siitä se apurin ura pikkuhiljaa lähti liikkeelle.
Pohjassa on hyvä asua ja yrittää
Kun Knaapi kuuli valinnastaan Vuoden yrittäjäksi, kyyneleet tulivat väkisinkin silmiin. Mielessä pyöri epäilys, mahtoiko tunnustus nyt ihan varmasti tulla juuri hänelle.
– Taisin sitä yrittäjien puheenjohtajalta eli Täyrösen Petriltä ihan kysyäkin. Niin yllättävä tämä huomionosoitus oli.
Knaapi perusti Uutelan Kaivimen kaksikymmentä vuotta sitten. Sitä ennen hän piti Sipilänmäellä sijaitsevaa kotitilaansa veljensä Veli-Matin kanssa. Maanviljelyn lisäksi tilalla pidettiin lypsykarjaa. Ensimmäisen kaivinkoneensa Knaapi hankki samoihin aikoihin, kun hän alkoi rakentaa Uutelanmäelle lisäsiipeä omaa perhettään varten.
Maatilan pito jäi, kun elämä heitti eteen ”kaikenlaisia juttuja”. Muun muassa päivämäärä 14.8.1998 on päivämäärä, jota Knaapi ei ihan heti unohda. Tuolloin Kuhmalahden Osuuspankki ryöstettiin, ja Knaapi joutui mukaan tilanteeseen. Hän haavoittui ryöstäjän ampumista luodeista vakavasti.
– Viisi luotia osui minuun: yksi jalkaan, kolme mahaan ja yksi käteen. Onneksi pistooli oli pieni, 22-kaliiperinen.
Rytäkässä saadut vammat halvaannuttivat miehen hetkeksi ja vammoista toipuminen otti oman aikansa.
– Henkinen toipuminen kesti fyysistä toipumista pidempään, mutta ei tapauksesta minulle mitään vakavampia traumoja jäänyt.
Pian toipumisen jälkeen Knaapin yritys sai alkunsa. Työaikansa hän on jakanut niin, että talvisaikaan hän ajaa puukuormia työntekijänä muille yrittäjille ja muina aikoina toimii yrittäjänä. Kuhmalahden Pohja on Knaapin mielestä ihan hyvä paikka elää ja yrittää. Töitä on riittänyt vuosi toisensa jälkeen hyvin.
– Aina sitä joku kyselee, että voisitko tulla tekemään tämän tai tuon homman. Ja minähän olen sitten tehnyt, vaatimattomana miehenä tunnettu Knaapi lisää.
Yrityksen viisi tähtihetkeä:
- Oman yrityksen aloittaminen
- Ensimmäisen uuden koneen hankinta
- Oman konehallin rakentaminen
- Mikko-pojan saaminen mukaan auttamaan yritystoiminnassa
- Valmiin työtuloksen näkeminen, tyytyväisten asiakkaiden näkeminen
