Maatilat ovat nykyisin entistä selvemmin taloudestaan tarkasti huolehtivia yrityksiä. Kangasalan Vuoden yrittäjänä palkittu Riku-Sippo Uotila kertoo, että bisnesajattelun rantautuminen maatiloille näkyy jo selvästi. Maatiloilla tarvitaan entistä vahvempaa talousosaamista, ja budjetin ja varojen hallinta ovat arkipäivää monella tilalla. Bisnesajatteluun kuuluu myös se, että osataan varautua jo ennalta mahdollisiin huonompiin aikoihin.
– Tiloja myös brändätään aiempaa vahvemmin. Minäkin käytän Huittisissa sijaitsevan mainostoimiston palveluja. Tästä on ollut apua varsinkin tilalla joka kesä järjestettävän Raikku Rokkaa ja Rakastaa -festivaalin järjestämistyössä, Raikussa sijaitsevaa Peltolan tilaa isännöivä Uotila miettii.
Maatilojen toimintaympäristö on kokenut isoja muutoksia vuosien varrella. Kun asiakkaat ja yhteistyökumppanit aikaisemmin sijaitsivat pääsääntöisesti kilometrin säteellä omasta tilasta, nykyisin toiminta pyörii huomattavasti laajemmalla alueella.
– Otetaan esimerkiksi vaikkapa fyysisesti Kalajoella sijaitseva tilitoimistoni, jonka palveluja pystyn kuitenkin käyttämään sähköisesti. Enää ei tarvitse jemmata säilytettäviä kuitteja mihinkään kenkälaatikkoon, tilaansa Naistenlinna Oy -nimisen yrityksen kautta pyörittävä Uotila naurahtaa.
Sähköistyminen ja tietotekniikan kehitys näkyvät maatilojen pyörittämisen arjessa entistä vahvemmin. 1990-luvulta alkaen kehittymään lähteneet tietokoneohjaukseen perustuvat toiminnot ovat nykyisin jo peruskauraa. Esimerkiksi GPS-ohjaukseen perustuvat ohjelmat tekevät maanviljelystä entistä tarkempaa.
– Ohjauksen avulla pystytään säästämään esimerkiksi kasvinsuojelukustannuksissa.
Nykyaika vaatii maatiloilta monipuolista toimintaa ja tulojen saamista useammasta lähteestä. Broilereiden kasvattamiseen erikoistuneella Peltolan tilalla tämä näkyy esimerkiksi siinä, että tilalla tuotetaan myös viljaa ja tarjotaan erilaisia maatalouskonepalveluita Kangasalan alueella. Naistenlinna Oy vuokraa lisäksi juhlatilaa ja mökkiä lyhyeen ja pidempiaikaiseen asumiseen. Moniosaaminen pienentää maatalouteen liittyviä taloudellisia riskejä.
– Moniosaamisen vaatimus tarkoittaa myös sitä, että pitää vahvistaa asioita, joita ei vielä osaa.
Broilereita kasvattaen
Peltolan tilalla kasvaneet broilerit menevät Atrialle. Kasvatuspaikkoja on 75 000, ja vuodessa tilalla kasvatetaan seitsemän ja puoli erää broilereita. Untuvikot tulevat tilalle alle vuorokauden ikäisinä, ja ne kasvavat halleissa reilun kuukauden ajan. Kasvatusaikana halliin ei hygieniasyistä päästetä ulkopuolisia. Kasvatuserän lähdettyä teurastamolle broilerihallit siivotaan, huolletaan ja desinfioidaan perusteellisesti ennen seuraavan kasvatuserän saapumista.
Kun broilerit kasvavat, Uotilan työ on pitkälti lintujen valvomista, sillä lintujen ruokinta hoidetaan koneellisesti. Työ on luonteeltaan ympärivuorokautista: jos hälytys kasvattamolta tulee, liikkeelle on lähdettävä heti ja on selvitettävä, missä vika piilee. Pitkäkestoinen helle on esimerkiksi ongelma broilereille.
– Viime kesän helle oli onneksi luonteeltaan melko kuivaa, ja pärjäsimme ihan mukavasti. Toisaalta en muista 20-vuotisen yrittäjätaipaleeltani toista kesää, jolloin kanalan tuuletuslaitteet olisivat olleet viikkotolkulla päällä yötä päivää, Uotila mainitsee.
Broilerin tuotantoketju on kehitetty Suomessa tehokkaan toimivaksi, ja untuvikoille on olemassa ostaja valmiina heti alusta asti. Tämä vähentää myymiseen liittyvää stressiä.
– Toisaalta se myös luo sitä: jos kasvatuserään leviää jokin tauti, koko erä pitää tuhota. Siksi halleihin ei päästetä kasvatusaikana ketään ulkopuolisia ja oman tilankin väkeä vain tarkkaan harkiten.
Pian 20 vuotta isäntänä
Riku-Sippo Uotila on isännöinyt Peltolan tilaa vuonna 2000 tapahtuneesta sukupolvenvaihdoksesta lähtien. Broilerin kasvatukseen tila oli siirtynyt jo kaksikymmentä vuotta aiemmin. Hän näkee kotitilalla työskentelemisessä omat etunsa ja haittansa.
– Tässä saa luoda tietyllä tavalla omat rytminsä. Toisaalta kun koti ja työpaikka ovat samassa paikassa, sitä on helposti aina töissä. Tällöin töistä irtautuminen voi olla välillä vaikeaa, Uotila miettii.
Tila työllistää isännän lisäksi yhden vakituisen työntekijän. Lisäksi Uotila ostaa noin yhden henkilötyövuoden verran palveluja ulkopuolisilta toimijoilta.
Lauantaina miehelle ojennettu Kangasalan Vuoden yrittäjä -palkinto tuntuu miehestä hyvältä.
– Urheilijapiireissä aina puhutaan, että muilta urheilijoilta saatua palkintoa arvostaa aina ihan erityisesti. Tässä on vähän sama juttu. Tuntuu hienolta, että kollegat huomioivat näin: minä kun täällä tilallani tuunailen vain näitä juttujani, niin tuntuuhan se mukavalta, että joku ulkopuolinenkin sen huomaa, Uotila muotoilee.
Yrityksen viisi tähtihetkeä:
- Yrittäjänä aloittaminen
- Uusien asioiden oppiminen
- Vuoden yrittäjä 2018 -huomionosoitus
- Selviytyminen kaikista näistä vuosista
- Maaseudun tulevaisuus
