Rautahovissa pidetyssä kyläseminaarissa kyläasiamies Marja Vehnämaa tarjosi ideanikkareille pureskeltavaa, kun hän kehotti alueen väkeä kehittelemään Rautajärvelle oman brändin.
–Hyvän asuinalueen tai hyvien palveluiden markkinoiminen ei vielä riitä, vaan brändiin tarvitaan jotakin, mikä antaa paikalle persoonallisen leiman. Brändi koostuu ulkoisesti näkyvistä asioista ja paikan sielusta, johon historia, tausta ja tarina sisältyvät.
–Rautajärvi-sana antaa mahdollisuudet keksiä vaikka mitä, Vehnämaa innosti seminaariväkeä.
Pertunmaa -Hyvä paikka elää ja asua sekä Joensuu -Kaupunki idässä ovat kyläasiamiehen mukaan toimimattomia esimerkkejä, kun halutaan luoda alueelle uutta vetovoimaa. Monta astetta parempi on Lappajärvi – meteoriittikunta – avaruuden tuntua. Myönteistä vastakaikua on herättänyt myös iskulause Padasjoki – ammentaa tyhjyydestä.
Maalle halutaan yhä muuttaa
Toimiva brändäys on valttikortti, kun kylät kilpailevat maaseudulle mielivistä muuttajista.
–Edelleen on kyliä, jotka saavat muuttovoittoa, vaikka jo 1960-luvulta saakka on puhuttu maaseudun tyhjentymisestä. Julkisuudessa ei ole haluttu kertoa siitä, että muuttoliikettä on myös kaupungeista maaseudulle, Marja Vehnämaa jyrähti.
Edelleenkin on nuoria, jotka pitävät elämässään tärkeinä arvoina luontoa, rauhallisuutta ja omaa tilaa. Sen osoittavat Pirkanmaan 18-30 -vuotiaiden nuorten tulevaisuudenkuvista viime vuonna tehdyn kyselytutkimuksen tulokset. Kaupunkien läheisellä maaseudulla asumisesta unelmoi 21 500 nuorta ja harvaan asutulla maaseudulla asumisesta unelmoi noin 7000 nuorta.
–Potentiaalia on, Vehnämaa tiivisti.
–Muuttovoittoa saavissa kylissä tapahtuu, niissä tehdään yhdessä ja niissä on hyvä henki. Tästä kaikesta osataan kertoa myös muille. Sekin näkyy myös, jos kylässä ei ole hyvä henki.
Pirkanmaan nuorille aikuisille suunnattu kyselytutkimus kertoo myös, että nuorille tärkeitä lähipalveluita ovat bussipysäkki, postilaatikko, valokuitu ja lähikauppa. Vehnämaa sanoo Rautajärvelle vedettävän valokuidun olevan alueen asukkaille äärimmäisen tärkeä. Valokuituverkoston rakentamisen hän rinnastaa merkitykseltään yhtä tärkeäksi Suomen sähköistämisen kanssa.
vinkkejä kylien markkinoinnille.
Kylien olisi hänen mielestään hyvä tarjota uusille asukkailleen myös vuokra-asuntoja.
–Kaikilla ei ole varaa hankkia omistusasuntoa. Jotkut taas haluavat ensin kokeilla maalla asumista.
Meidät pitää hakea kotoa
Kylän vireänä pitäminen edellyttää sen asukkailta panostusta ja halua antaa aikaansa yhteisille hankkeille. Marja Vehnämaa korostaa henkilökohtaisen tapaamisen merkitystä, kun uutta ihmistä kutsutaan mukaan yhdistyksen toimintaan. Hän käyttää tässä esimerkkinä nuorten äitien kärrykerhoa, jossa lapset ja äidit tapasivat toisiaan toistensa kodeissa.
–Kerhossa tiedettiin, että kylälle on muuttanut uusi äiti vauvansa kanssa. Tämä sai postilaatikkoonsa lapun, jossa häntä kutsuttiin mukaan kerhon tapaamiseen. Nainen ei lähtenyt, koska hän kuvitteli kerhon väen olevan sisäpiiriläisiä. Vasta sitten hän lähti mukaan, kun yksi äiti kävi ovella pyytämässä.
–Meidät pitää pyytää ja hakea mukaan, hän tiivistää.
Marja Vehnämaa kehottaa välttämään sitä yhdistyksen toimintakäytäntöä, jossa hallitus tekee kaiken ja jäsenistö menee valmiiseen pöytään.
–Pitäisi oppia pilkkomaan yhdistystoimintaa niin, etteivät samat ihmiset kuormitu koko ajan. Pyydetään jäseniä tekemään yhdellä kerralla yksi juttu ja joskus taas toisella kerralla toinen juttu. Yhdistystoimintaan ja yhdistysten kokouksiin ei edes välttämättä uskalleta lähteä mukaan, kun pelätään, että ollaan toiminnassa kiinni seuraavat 20 vuotta.
Kyläasiamies luettelee yhdistystoiminnan olevan edunvalvontaa, tapahtumien järjestämistä, ympäristöstä huolehtimista, markkinointia ja satoja muita asioita.
–Tärkeintä on, että yhdistystoiminta on hauskaa, Marja Vehnämaa korostaa.
