Vaikka Juho Urkko kuuluu ikänsä puolesta Pakkalan Hirvimiesten nuorempaan kaartiin, niin jahtikokemusta tällä kolmissakymmenissä olevalla miehellä on jo neljännesvuosisadan mittaiselta ajalta. Urkko kun lähti jahtiin ensimmäisen kerran reilusti alle kouluikäisenä ollessaan oman kuvauksensa mukaan vaahtosammuttimen kokoinen. Hirvijahti on jäänyt häneltä väliin vain yhden ainoan kerran 25 vuoden aikana.
–Vuonna 2009 minun piti mennä metsälle jahtikauden toisena päivänä sunnuntaina, mutta kaikki hirvet kaadettiin jo lauantaina. Jahti kesti silloin 30 minuuttia, Urkko kertasi muistoa kaatolupien pikakäytöstä Pakkalan Hirvimiesten 80-vuotisjuhlapeijaisissa pitämässään puheessa.
Suuri merkitys Juho Urkolle metsästyskipinän sytyttäjänä oli hänen vaarillaan Urho Urkolla.
–Vaari kurvasi sitikalla pihaan joka torstai ja menimme yhdessä ampumaradalle.
Juho Urkko kasvoi sukunsa neljännen polven edustajaksi Pakkalan Hirvimiehiin. Samassa seurassa hirvimetsällä ovat kulkeneet hänen isänsä Jorma Urkko, joka on mukana edelleen, sekä vaarinsa Urho Urkko ja isoisoisänsä Erkki Hampaala.
Porukassa hyvä henki
Se, että Juho Urkko on Pakkalan Hirvimiehissä ainoa neljännen sukupolven metsästäjä, kertoo osaltaan siitä, että hirvijahteihin osallistuu verraten iäkästä väkeä.
–Siihen on havahduttu, että porukka alkaa ukkoutua. Tarvitaan nuorta verta ja on sitä saatukin, kun pari nuorta miestä on lähtenyt mukaan.
–Ovet ovat auki meidän suuntaan. Kannattaa ottaa yhteyttä, jos haluaa lähteä mukaan.
Urkko kehuu Pakkalan Hirvimiesten porukassa vallitsevaa hyvää henkeä.
Saarisen muodostama lauluryhmä esiintyi peijaisväelle.
–Pakkalan porukassa ei riidellä, eikä riidellä naapuriseurojen kanssa. Metsältä ei haeta riitoja, vaan elämyksiä, vaikkei jahti aina helppoa ole.
–Meillä on hyvät välit myös maanomistajien kanssa. Toivottavasti voimme hyvässä hengessä myös jatkaa metsästystä, Juho Urkko mainitsi osoittaen sanansa peijaisiin kutsutuille maanomistajille.
Hirvikanta kurissa
Myös juhlan juontaja, itsekin Pakkalan Hirvimiehiin kuuluva Raimo Rantala kehuu hirvestyksen olevan hyvä harrastus. Samalla tämä hyvä harrastus on tepsivä keino estää hirvikannan kasvu liian suureksi.
–On pakko pitää kurissa hirvipopulaatio, että saadaan metsä kasvamaan ja tuottamaan puuta. Jos hirviä ei kaadettaisi, ne söisivät taimikot ja aiheuttaisivat entistä enemmän liikenneonnettomuuksia, Rantala painottaa.
–Kaikki voittavat, hän kiteyttää hirvijahtien merkityksen.
Onnístuneiden jahtien tuloksista sai nauttia myös Mustaposken Navetalle kutsuttu peijaisväki, jolle katettu ruokapöytä sisälsi muiden muassa graavattua ja savustettua hirveä sekä hirvipyöryköitä. Seurustelun ja ruokailun lomassa juhlijoille esiintyi Harri Hampaalan, Kari Poussan, Pekka Toukolan ja Heimo Saarisen muodostama lauluryhmä. Antti Nikkinen esitti tilaisuudessa runoja.
