”Siinä on puolensa kun lapset käyvät samat kehitysvaiheet läpi samaan aikaan” – kaksosperheen arki voi olla myös yllättävän helppoa

Emilia (etualalla) ja Amanda täyttävät 16. marraskuuta kolme vuotta. Tytöt viihtyvät hyvin yhteisissä leikeissä. Omassa pihassa Vatialassa kelpaa muun muassa pyöräillä.

Kun Anneli Halme vielä odotti identtisiä kaksostyttöjään syntyväksi, moni kauhisteli ja pelotteli esikoisiaan odottanutta äitiä sillä, kuinka kamalaa ja rankkaa kaksosarki varmasti on. Kommentit saivat Halmeen itsensäkin varuilleen ja odottamaan vauva-ajan olevan todella rankkaa. – Mutta yllätys, yllätys: kaksosarki onkin osoittautunut paljon helpommaksi kuin ennakkoon mieheni kanssa kuvittelimme, Vatialassa asuva Halme sanoo.  

 

– Eikä, puuskahti kangasalalainen Anneli Halme, kun kuuli 13. raskausviikolla tehdyssä ultraäänitutkimuksessa odottavansa kaksosia.

Kaksosraskaus tuli täydellisenä yllätyksenä Halmeelle ja hänen miehelleen Esa Pirttikoskelle. Raskauden varhaisvaiheessa tehdyssä ultrassa ei vielä näkynyt viitteitä siitä, että mahassa kasvaisikin kaksi vauvaa, eikä kummankaan lähisuvussa ole ollut monikkoraskauksia.

Kaksosraskauden paljastanutta ultraäänitutkimusta jatkettiinkin hetken ajan täydellisessä hiljaisuudessa.

– Kätilö sitten kysyi jossain vaiheessa, onhan kaikki hyvin, ja vastasin, että toki on. Parin viikon päästä tästä selvisi, että odotan identtisiä kaksostyttöjä. Tässä vaiheessa siirryimme Tampereen yliopistollisen sairaalan äitiyspoliklinikan asiakkaiksi, Halme kertaa.

Kaksosraskauksia seurataan tavallista tarkemmin, ja identtisten kaksosten odottajia vieläkin tarkemmin. Onneksi näin, sillä raskausviikolla 23 Halmeella todettiin istukan toimintahäiriö TTTS. Twin-to-Twin Transfusion Syndrome on identtisissä monikkoraskauksissa esiintyvä verenkiertohäiriö sikiöiden välillä. Vaarana oli, että toinen kaksosista saisi enemmän ravintoa ja happea toisen vauvan kustannuksella. Usein tällaista tilannetta seurataan raskauden aikana pitkäänkin, mutta Halmeella tilanne kehittyi nopeasti: diagnoosi tehtiin syyskuisena perjantaina vuonna 2015, ja jo seuraavana maanantaina tuli tieto, että edessä olisi toimintahäiriöön tepsivä korjausoperaatio Saksassa.

– Vuonna 2015 näitä operaatioita ei tehty vielä Suomessa, vaan lensimme turistilennolla mieheni kanssa Hampuriin sitä varten. Siellä istukasta poltettiin laserilla verisuonet, joiden kautta ravinteet kulkivat väärään suuntaan. Samalla minulta poistettiin 2,5 litraa ylimääräistä lapsivettä kohdusta, Halme kertoo.

Sairaalakokemus Saksassa oli hyvä. Tunnelma Hampurin yliopistosairaalassa oli levollinen ja rauhallinen, ja hoitohenkilökunta ammattitaitoista. Kaikki eteni joustavasti Taysista saadun maksusitoumuslapun avulla.  Halmeen mieleen jäi erityisesti se, kuinka ruokahuolto sairaalassa pelasi.

– Aamulla valitsimme ruokalistasta, mitä haluan päivän aikana syödä, Halme muistelee.

Joululahjatoiveet mietinnässä. – Ompelukone olisi kiva, tuumaa kuvassa Anneli-äidin sylissä istuva Amanda.

Hyväkuntoiset keskostytöt

Toimenpide auttoi ja raskaus pääsi jatkumaan normaalisti. Halme tosin joutui olemaan vuodelevossa, sillä lääkärit pelkäsivät, että paine lantionpohjassa saisi kohdun supistelemaan. Viikolla 33 – seitsemän viikkoa ennen laskettua aikaa – lääkäri totesi ultran jälkeen, etteivät vauvat ole vielä hetkeen syntymässä. Tästä rohkaistuneena Halme alkoi siivota kotona ja leipoikin vähän.

– Ja eikös synnytys käynnistynyt nopeasti tämän jälkeen. Kolmen päivän päästä, 16. marraskuuta, tytöt sitten olivat maailmassa.

Ensin syntyi A-vauva Amanda mitoilla 2050 grammaa ja 43 senttiä. B-vauva Emilia painoi syntyessään 1975 grammaa ja oli niin ikään 43 senttimetriä pitkä. Vaikka tytöt syntyivät reilusti ennen laskettua aikaa keskosvauvoina, ei heillä ollut mitään erityisempää ongelmaa. Viikon keskoskaappihoidon jälkeen vauvat pääsivät siirtymään tavallisiin koppasänkyihin.

– Tytöt opettelivat sairaalassa lähinnä syömistä ja lievää keltaisuutta hoidettiin aluksi sinivalolla. Kahden ja puolen viikon jälkeen pääsimme opettelemaan uudenlaista arkea kotiimme, Halme kertoo.

Raskausaikana Halme ja Pirttikoski olivat kuulleet kosolti siunailua ja kauhistelua siitä, kuinka rankkaa kaksosarki varmasti on. Pariskunta alkoi itsekin uskoa, että edessä on karmea koitos, josta on jotenkin vain selvittävä. Todellisuus osoittautui kuitenkin ennakoitua helpommaksi.

– Tytöt söivät kolmen tunnin välein ja nukkuivat paljon. Ehkä suurin yllätys itselleni onkin ollut se, että arki kaksosten kanssa voi olla myös helppoa. Toki meilläkin oli tytöillä koliikkivaihe, jolloin kanniskelimme itkeviä vauvoja ympäri asuntoa, mutta tämä vaihe meni onneksi nopeasti ohi, Halme mainitsee.

Isän tärkeä rooli

Aluksi vauvoja piti syöttää tiukasti kolmen tunnin välein, ja äidinmaidon joukkoon piti sekoittaa keskosvauvoille tarkoitettua ravinnejauhetta. Kun vauvat kasvoivat ja kehittyivät hyvin, tuoreet vanhemmat uskalsivat luottaa tyttöjen omaan rytmiin yhä enemmän.

– Meillä ei toiminut se, että syötän tytöt samalla kertaa. Koin helpommaksi, että annan tyttöjen herätä nälkään omaa tahtiaan ja syötän kummankin sitten erikseen, Halme sanoo.

Halmeen mielestä on vain arkea helpottavaa, että tytöt käyvät samat kehitysvaiheet läpi samoihin aikoihin. Hän on sitä mieltä, että monet lapsensa pienellä ikäerolla saavat vanhemmat voivat olla arjen tiimellyksessä heitä kovemmilla.

– Ainakin haasteet ovat varmasti erilaisia, kun huomiota vaatii vaikkapa yksi pieni taapero ja yksi vauva kahden samanikäisen taaperon sijaan, Halme pohtii.

Isän rooli kaksosperheessä on usein iso heti alusta alkaen: Isä hoitaa vauvoja luontevasti heti syntymästä asti ja oppii luottamaan itseensä hoitajana. Ilman isän apua ja osallistumista kaksosperheen arki voisikin olla helposti melkoinen fiasko.

– Kaksosten isä saa monesti hoitaa vauvoja omalla tavallaan äidin puuttumatta siihen liikaa, koska ei vain yksinkertaisesti ole aikaa sellaiseen. Ja toisaalta: tämähän on ihan loistavaa, koska näin löydetään yhdessä hyviä toimintatapoja, mitkä helpottavat arkea. Näin meilläkin kävi: kaksosten synnyttyä meistä on Esan kanssa hitsautunut aika rautainen tiimi.

Amanda.

Emilia.

Värikoodit avuksi

Vanhempien silmissä Amanda ja Emilia olivat heti syntyessään erinäköisiä, vaikka identtisiä ovatkin. Äiti-Annelin mielestä Amandalla oli heti syntymän jälkeen pyöreämpi pää, kun taas Emilian pää oli muodoltaan kapeampi. Nyt kun tytöt ovat pian 3-vuotiaita, luonteenpiirteissäkin alkaa olla selviä eroja.

– Amanda on tytöistä rohkeampi ja samalla myös se, jolle sattuu ja tapahtuu. Amandan etuhampaat ovat jo ehtineet lohjeta, ja mustelmia kertyy arjessa helposti.

Nattarissa sijaitsevaa Kolibrin Kosketus -hierontayritystä pitävä Anneli Halme palasi vanhempainvapaalta töihin puolitoista vuotta sitten. Amanda ja Emilia olivat hoidossa ensin vuoden perhepäivähoitajalla, kunnes siirtyivät tänä syksynä päiväkotihoitoon Liuttuun. Päiväkodin aktiivinen arki tuntuu sopivan tytöille, ja uusia kavereitakin tarhasta on jo löytynyt. Eteen on tullut myös tilanteita, joita vanhemmat eivät aikaisemmin osanneet ajatellakaan.

– On osoittautunut käytännöllisimmäksi pukea tytöt samanlaisiin tai ainakin samantapaisiin vaatteisiin. Päiväkodin aikuiset erottavat nykyisin tytöt toisistaan jo aika hyvin, mutta päiväkotikavereiden on välillä vaikea hahmottaa, leikkivätkö he Emilian vai Amandan kanssa. Tämä taas vaikuttaa tietysti kaverisuhteiden kehittymiseen, Halme toteaa.

Ratkaisuksi on keksitty värikoodit, jotka erottavat tytöt toisistaan. Anneli-äiti letittää Emilian hiuksiin päiväkotiin aina vaaleanpunaisen, ja Amandan hiuksiin sinisen nauhan. Samoja, tyttöjen lempivärien pohjalta käyttöönotettuja värejä on tarkoitus alkaa käyttää yhä enemmän myös vaatteissa. Tyttöjen pipojen tupsuista tällaiset nauhat jo löytyvätkin.

– En ole itse osannut stressata vielä kovin paljon siitä, miten tyttöjen kasvu nimenomaan yksilöinä varmistetaan. Yritän ottaa rennosti ja ajattelen niin, että elämä kantaa, ja ratkomme mahdollisia ongelmia sitten sitä mukaa jos ja kun niitä tulee vastaan, Halme miettii.

Kaksosten määrä Kangasalla:

Samanaikaisesti syntyneitä/adoptoituja lapsia:
Yhteensä 1 2 3 4 tai yli
Äitiysavustuksen muoto Aika Saajat Saajat Saajat Saajat Saajat
Äitiysavustus yhteensä 2006 408 397 11 - -
2007 399 391 8 - -
2008 384 379 5 - -
2009 402 393 9 - -
2010 386 374 12 - -
2011 368 362 6 - -
2012 351 347 4 - -
2013 343 335 8 - -
2014 339 333 6 - -
2015 345 340 5 - -
2016 335 330 5 - -
2017 293 289 4 - -

Keskospäivää vietetään vuosittain 17. marraskuuta

  • World Prematurity Day (WPD) on keskoslasten maailmanlaajuinen merkkipäivä, jota vietetään vuosittain yli 60 maassa aina marraskuun 17. päivänä.
  • WHO:n määritelmän mukaan keskoseksi katsotaan lapsi, joka syntyy ennen raskausviikon 36 päättymistä. Pieniä keskosia ovat ennen 32. raskausviikkoa syntyneet tai alle 1500 grammaa painavat vauvat.
  • Suomessa noin 5–6 prosenttia kaikista vastasyntyneistä syntyy keskosena.
  • Suomessa ennenaikaisen synnytyksen yleisimpiä riskitekijöitä ovat monisikiöraskauden lisäksi raskausmyrkytys, hoitamaton emättimen bakteeritulehdus ja sikiön epämuodostuma.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?