Kirja Pälkäneen lotista vie historian yksittäisen ihmisen tasolle asti

Lottia lähdössä marssille Nuijantalon edestä vuonna 1928. Kuvan omistaa Hanna-Liisa Anttila.

Pälkäneläisten naisten kolmikko Hanna-Liisa Anttila, Kirsti Uotila ja Ulla Sirén on tehnyt kirjan ”Pälkäneen lotta”. Kirja pohjautuu pääosin lottien haastatteluihin, jotka Hanna-Liisa Anttila aloitti jo 1980-luvulla. Sittemmin mukaan tuli Kirsti Uotila ja kun kirjahanke käynnistettiin, kolmanneksi tuli Ulla Sirén, toimitustyön ammattilainen. Kirjassa on lähes kolmenkymmenen lotan tai pikkulotan haastattelukertomus. Lisäksi johdannossa ja

Kirjan kansi.

kirjan muissa osissa esitellään myös muita lottien muisteluita.

Seppo Satamo teki vuonna 1997 historiikin Pälkäneen suojeluskunnasta ja Lotta Svärdin paikallisosastosta.  Nyt ilmestyneessä kirjassa lottien omat kertomukset vievät historian ihmisen tasolle, aina tunteisiin ja tuntemuksiin asti. Mikä innosti nuorta naista mukaan pyyteettömään ja vaativaan ihmisten auttamistyöhön? Mikä antoi voimaa kestää vaikeuksia ja rohkeutta toimia vaarallisissakin tehtävissä? Miten koettiin lottajärjestön tiukat säännöt? Miten lottavuodet vaikuttivat elämään? Suuri osa lotista oli nuoria, alle 20–vuotiaita, mutta niin olivat rintamamiehetkin. Rankat sotavuodet muuttivat monen nuoren elämän suunnan.

Lottien rooli 1920– ja 1930–luvuilla oli ennen muuta toimia suojeluskuntien tukena, varuste- ja muonitushuollossa. Talvi- ja jatkosodan aikana lottien tehtäväkenttä laajeni. Osa lotista toimi rintamalla moninaisissa aputehtävissä, mutta suurin osa heistä palveli kotirintaman tärkeissä tehtävissä. Pälkäneen lotta –

Lottatunnus.

kirja kertoo lottatöistä sekä rintamalla että kotirintamalla.

Kirjan tekijät toteavat, että ”aineiston perusteella pälkäneläinen lotta oli ahkera, rohkea, jopa seikkailunhaluinen, itsenäisesti omia päätöksiään tekevä ja niissä pysyvä, palvelualtis mutta ei yltiöisänmaallinen”. Tämän luonnehdinnan voi hyvin laajentaa koskemaan kaikkia lottia. Lotat olivat yksi tärkeä lenkki yhteiskuntamme vaikeina aikoina, jolloin taisteluiden ja rankkojen koettelemusten kautta varmistettiin maamme itsenäisyys.

Kirjan johdannossa on myös esitelty ”Pälkäneen lottien marssi”, johon sanat on tehnyt Pälkäneen lottayhdistyksen perustajajäsen Miina Häger-Kanninen ja säveltänyt Allan Palmgren vuonna 1921.

Lotta Svärdit  -niminen yhdistys perustettiin Pälkäneelle Nuijantalolla eli suojeluskuntatalolla 16. marraskuuta 1919, vuoden päästä sata vuotta sitten. Suurimmillaan yhdistys oli sotavuonna 1942, jolloin jäseniä oli 331. Lisäksi lottatyttöjä oli 66 ja kannattajajäseniä 83. Jatkosodan aikaan rintamalla palveli 37 pälkäneläistä lottaa.

Hyvän kirjan tekeminen on vaativan ja määrätietoisen työn tulos. Siinä Pälkäneen lotta -kirjan tekijät ovat onnistuneet. Kirjan tekeminen vaatii talkootyön lisäksi myös rahaa. Hanna-Liisa Anttila ohjasi 80–vuotispäivänsä onnittelujen tuottamat rahat toimitus- ja painatustyön alkupääomaksi. Taloudellista tukea ovat antaneet myös muutamat ulkopuoliset tahot.

Runsaat 150 sivua käsittävä Pälkäneen lotta -kirja sisältää runsaasti kuvia, joista Pälkäneen ja lähiseutujen ihmiset voivat tunnistaa sukulaisia tai tuttuja. Pälkäneen lotta -kirja on 12. joulukuuta alkaen ostettavissa Nuijantalolta sen aukioloaikoina ja Aito Säästöpankista sekä tekijöiltä: Hanna-Liisa Anttila (0400-448 643) ja Kirsti Uotila (040-525 7270).

Markku Rauhalahti

 

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>