Sahalahtelainen Johanna Jaatinen juhli Suomen itsenäisyyspäivää presidentinlinnassa. Mutta millainen kokemus kaiken kaikkiaan oli? Oliko Linnassa niin kuuma kuin aina sanotaan ja jännittikö presidenttiparin kättely? Löytökissalan omistaja kertoo, millaista Linnassa oikeasti oli.
Linnan juhlissa on kuuma. Toiset huoneet olivat kuumia, toiset viileitä paremman ilmastoinnin ansiosta.
Tanssilattialle ei mahdu. No ei mahdu, jos ei mene sinne heti ensimmäisten joukossa. Lattia oli täynnä koko ajan.
Presidenttiparin kättely on jännittävää. En osannut jännittää. Sanoin oman nimeni ja toivotin hyvää itsenäisyyspäivää. Oli etukäteen ohjeistettu, ettei saa jäädä rupattelemaan, paitsi tietysti, jos presidenttipari kysyy jotakin.
Pöydät notkuvat herkkuja. Kyllä. Joka huoneessa oli juotavaa ja syötävää. Booli oli erittäin pahaa, kalapiiraset olivat esimerkiksi erittäin hyviä.
Jatkoilla meno vapautuu. En mennyt jatkoille. Lähdin Linnasta jo kello 23, koska perjantai oli minulle työpäivä. Sanovat, että siellä jatkoilla juhlat vasta alkavat. Seuraavalla kerralla sitten…
Vessaan on koko ajan hirmuinen jono. Ei ollut. Aina pääsi heti.
Urho ja valkoturkkinen Martta.
Puvun hankinta on työlästä. Kai siitä työlästä saa, ei minulla ollut. Tredun toisen vuoden opiskelijat tekivät minulle kierrätyspuvusta juhla-asun Linnan ympäristöteeman mukaisesti. Alkujaan se oli sellainen XXL-kokoinen teltta. Nyt on mietittävänä, pidänkö sen muistona vai myynkö huutokaupalla ja käytän myyntihinnan löytökissojen hyväksi.
