FT Elina Mäntylä Kontulassa: juhlapuhe nivoi yhteen veteraanien työn ja ympäristön

Itsenäisyys palvelee myös luonnon etuja – ”Ilman sanan- ja mielipiteen vapautta monien ympäristöongelmien tuominen esille olisi vaikeaa”

Helka Mikkola ojensi villasukat ohjelmavastuussa olleille Seppo Heikkilälle (keskellä) ja Janne Kyrönlahdelle.

Simo Arra sai Sahalahti-palkinnon. Huomionosoitusta ojentamassa Eila Ranta ja Seppo Rinne.

Muiden muassa Torsti Heikkilä (vasemmalla) ja Pentti Kylkilahti olivat mukana lippukulkueessa.

Juhlapuheen pitänyt tutkijatohtori Elina Mäntylä ja Eila Ranta.

 

Sahalahtelainen veteraani Matti Toukonen vierellään Hilkka Toukonen ja Päivi Heikkilä. Seuraavassa rivissä Ulla-Maija Lindroos (vasemmalla) ja Leena Heikkilä.

 

Linnassa vietettiin tänä vuonna ympäristöteemaiset itsenäisyyspäiväjuhlat. Myös Sahalahdella Kontulassa pidetyssä juhlassa ympäristö ja erityisesti suomalainen luonto nousivat keskiöön niin juhlapuheessa, esitetyssä musiikissa kuin lausutuissa runoissakin.

Luontoteemaa sivusi myös Eila Ranta, joka tervehdyssanoissaan kertasi, mitkä asiat hänelle jäivät erityisesti mieleen Suomi 100 -juhlavuodesta.

–Suomi oli ensimmäinen maa, joka silloin virallisesti liputti luonnon puolesta, muistutti Ranta, joka kytki puheessaan yhteen suomalaisen luonnon ja isänmaallisuuden tunteen.

Juhlavuoden annista Ranta nosti esille myös lukuisat Suomen historiaan keskittyvät kirjat.

–Voimme olla hyvin ylpeitä siitä, että myös Sahalahdesta on kirjoitettu. Ne kirjat kertovat meidän omasta historiastamme. Niissä on se läheisyys, mikä tuntuu niin hyvältä, Ranta luonnehti osoittaen kiitoksensa kirjoittajille ja teosten kirjoittamista varten tehtyjen haastattelujen antajille.

 

Lait suomalaisen

luonnon turvana

Pakkalassa syntynyt ja kasvanut filosofian tohtori Elina Mäntylä (o.s. Seppälä) painotti juhlapuheessaan, ettei suomalaista ympäristöä, erityisesti luontoa olisi sellaisena kuin me sen tunnemme, ilman sotaveteraanien ponnisteluita. Itsenäisyyden merkitystä luonnolle Mäntylä tarkasteli käyttäen pohjana Luonto-Liiton tekemää listausta.

–Jos olisimme osa jotain muuta maata, ei ympäristönsuojelumme tai luonnonperintökohteiden vaaliminen, luonnon monimuotoisuuden ja puhtauden kunnioittaminen olisi samalla tasolla.

–Ilman sanan- ja mielipiteen vapautta monien ympäristöongelmien tuominen esille olisi vaikeaa, hän lisäsi.

Elina Mäntylä muistutti myös, että lasten ja nuorten ihmisoikeuksien ja ympäristöperusoikeuksien toteutuminen ovat suomalaisille tärkeitä. Suomella on myös erityinen, vahva pohja turvata Suomen luontoa omilla laeillaan.

–Rauhan ja vapauden ansiosta Suomi on saanut viettää vuosikymmeniä ilman sodan pelkoa. Meillä on myös vapaus nauttia luonnosta. Jokamiehen oikeudet eivät toteudu maailmassa tässä mittakaavassa muualla.

 

Ihminen osa luontoa,

luonto osa ihmistä

 

Elina Mäntylä mainitsi luonnon ja ympäristön olevan merkittäviä tekijöitä Suomen menestystarinassa. Läheinen suhde luontoon on osa suomalaista sielunmaisemaa.

–Menneille sukupolville metsä oli suoja, koti ja elinehto. Emme saisi hukata mahdollisuuttamme edelleen vaalia, kunnioittaa ja käyttää metsää kestävästi, koska me kasvamme luonnosta.

Osoituksena suomalaisten kaipuusta luontoon on esimerkiksi se, että kesämökkien määrä on tuplaantunut viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Nyt niitä on runsaat puoli miljoonaa.

Elina Mäntylä näkee luontosuhteen tärkeyden jääneen suomalaisilta unholaan.

–Ihminen on osa luontoa ja luonto on osa ihmistä. Tämän unohtuminen ihmiseltä on johtanut maapallon tasapainoa järkyttäviin ympäristöongelmiin.

–Ihmisen on aika tunnistaa olevansa osa luontoa ja aika tunnistaa olevansa vastuussa aiheuttamistaan muutoksista ympäristössään. Tuoreiden tutkimusten mukaan luonnon monimuotoisuudella on suuri merkitys ihmisen fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle.

Elina Mäntylä kertoo oman vankan luontosuhteensa kehittyneen lapsuudenkodissa, jossa myös kasvoi jano ymmärtää luonnon ja sen eliöiden toimintaa. Nyt Mäntylä työskentelee solujen biofysiikkaa tutkivassa tutkimusryhmässä Tampereen yliopistossa.

Sahalahti-palkinto

Simo Arralle

Sahalahti-Seuralla on ollut pitkään tapana palkita Sahalahden ja sahalahtelaisten hyväksi työtä tehneitä henkilöitä itsenäisyyspäivän juhlassa. Tänä vuonna tuon palkinnon sai Simo Arra.

–Rakennusperinnön vaaliminen ja kotiseututyön tekeminen sekä Sahalahden puolesta puhuminen ja tekeminen, Seppo Rinne luetteli huomionosoituksen saajan ansiolistaa.

Musiikkia Sahalahden itsenäisyysjuhlassa esittivät Sahalahden kirkkokuoro ja Janne Kyrönlahti. Seppo Rinne lausui runoja.

 

 

 

 

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.