Näyttely: Sakari Pälsin kuvat huokuvat tunnelmaa

Loisto-otoksia sadan vuoden takaa

Jaakko Simola ja Jukka Relas Ainon ja Sakarin Pälkäne -näyttelyn avajaisissa. Kuva: Pälkäneen kirjasto/Terhi Huttunen.

– Pälkäneellä on tuskin koskaan työskennellyt toista yhtä raskaan sarjan valokuvaajaa kuin Sakari Pälsi. Hän oli näppäilykuvien pioneeri, mutta ei suomalaisena päässyt maailmanmaineeseen, Sakari Pälsin seuran puheenjohtaja, FT Jukka Relas kertoo.

Sakari Pälsi vieraili ja myös asui jonkin aikaa Onkkaalassa Anttilan talossa, josta hänen ensimmäinen vaimonsa Aino oli kotoisin.

Relas ja pälkäneläinen Jaakko Simola ovat koonneet pääkirjasto Arkkiin Pälsin valokuvista upean näyttelyn Ainon ja Sakarin Pälkäne. Näyttelyyn valitut kuvat tuovat sadan vuoden aikaiset Pälsin perheen kesäiset hetket katsojan lähelle. Niistä välittyy aito ja lämminhenkinen tunnelma.

– Tuohon aikaan suomalainen valokuvaus oli vielä jäykän juhlallista. Pälsillä sen sijaan oli elämänläheinen näkökulma kohteisiinsa, Relas toteaa.

Yhteyksiä Pälsiin ja Pälkäneelle

– Sakari Pälsin seura on toteuttanut näyttelyitä aiemminkin ja jossain vaiheessa Jukka Relas ehdotti, että Pälkäneelläkin voisi toteuttaa sellaisen. Paikallisena olen halunnut olla aktiivinen ja mukana tekemässä näyttelyä, FM Jaakko Simola kertoo.

Simola on vastannut valokuvanäyttelyn kuvien teettämisestä, näyttelyn ripustuksesta sekä osasta käsiohjelmaa.

Myös Jukka Relaksella on yhteyksiä Pälkäneelle. Hänen äitinsä isoisä Aarne Jalmar Lehtonen on syntynyt ja asunut lapsuutensa Pälkäneellä, mutta perhe on muuttanut muualle jo 1800-luvun lopulla.

Relaksen sukujuuret ovat vahvemmin Lopella, Sakari Pälsin syntymäkylässä.

– Pälsi oli ristiriitainen ja boheemi persoona. Hän oli monipuolisesti lahjakas niin tieteentekijänä kuin taiteilijanakin. Hänellä oli kyky yhdistää erilaisia näkemyksiä ja asioita toisiinsa, Relas kehuu.

Pälsi oli taiteellisesti lahjakas valokuvaamisen ohella kirjailijana. Hänet tunnetaan erityisesti omaan lapsuuteen perustuvista poikajutuistaan. Myös hänen Aino-vaimonsa oli kirjailija, jonka teos Marketan ja Juhanin avioliitto perustuu Anttilan talon sukutarinaan.

– Kirja on avainromaani Pälkäneeltä, kirjan nuorempana lukenut Simola kertoo.

Sakari Pälsin kuva rauniokirkosta on harkittu maisemakuva. Kuva on osa näyttelyä.

Kansatieteellinen näkökulma

Jukka Relas ja Jaakko Simola ovat molemmat kansatieteilijöitä. Tämä lienee vaikuttanut osaltaan näyttelyn kuvien valintaan.

– Museoviraston kuvakokoelmasta ja Pälsin perikunnalta löytyi noin 50 kuvaa, jotka on otettu Pälkäneellä. Ensimmäinen on vuonna 1906 itselaukaisimella otettu kihlajaiskuva ja viimeisimmät 1920-luvun alkupuolelta, Relas tietää.

Osaa kuvista ei ollut edes vedostettu, vaan ne löytyivät kokoelmista negatiiveina. Kaikkiaan Relas valitsi näyttelyyn 28 kuvaa, joista vain kuusi on julkaistu aikaisemmin.

– Useimmat Pälkäneellä otetuista kuvista esittävät Ainon kotitaloa. Näistä hienoin on kolmesta kuvasta koostuva, pihapiiriä esittävä panoraama, joka on mukana näyttelyssä. Osa kuvista on hyvin rauhallisia, harkittuja maisemakuvia.

Tekijöiden suosikit ovat kuitenkin niitä, joissa on ihmisiä mukana.

– Näppäilykuvista voisi mainita erityisesti kuvan perheen tytöistä veneessä sekä kuvan Ainosta ruokkimassa kanoja, Relas sanoo.

Jaakko Simola pitää näyttelyn helmenä kuvaa Maria Anttilasta lapsenlapsensa kanssa.

Kulttuurihistoriaa verkostojen voimin

Ainon ja Sakarin Pälkäne -näyttely on hieno osoitus pälkäneläisestä tavasta tuoda kulttuuria ja paikallishistoriaa näkyväksi ja lähelle kuntalaisia paikallisen osaamisen ja verkostojen avulla.

Jaakko Simola on tehnyt merkittävän kulttuuriteon toimimalla yhdessä Sakari Pälsin seuran, Jukka Relaksen ja Pälkäneen kunnan edustajien kanssa. Näyttelyn toteutuminen on vaatinut paljon suunnittelua, hyviä verkostoja ja rahoitushakemusten tekoa. Simola on tehnyt osuutensa vapaaehtoistyönä.

Pälkäneen kirjaston henkilökunta on koonnut näyttelyn yhteyteen laajan valikoiman Aino ja Sakari Pälsin omia kirjoja sekä Sakarin elämäntyötä käsittelevää kirjallisuutta.

Näyttely on toteutunut Pälkäneen kirjaston ja kulttuuripalveluiden sekä Sakari Pälsin seuran yhteistyönä sekä Luopioisten Säästöpankkisäätiön rahoituksella.

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.