Kirkkoherra Jari Kemppainen ei olisi voinut olla hämmästyneempi. Oven takana seisoi ruotsinsuomalainen mies, joka etsi ratkaisua 150 vuotta vanhaan mysteeriin. Keiden olivat pääkallot, jotka vietiin Pälkäneeltä vuonna 1873?
Ovelle oli saapunut tukholmalainen Kristian Borg – rakennusliiton lehden toimittaja, joka oli uppoutunut erityiseen vapaa-ajan kiinnostuksen kohteeseensa: historiaan. Tuntemiensa ruotsinsuomalaisten kautta hän oli saanut vihiä näiden aikomuksista pyytää ruotsalaista Karoliinista instituuttia luovuttamaan Suomesta muinoin viedyt pääkallot takaisin kotimaahansa.
Borgin aikomuksena on kirjoittaa aiheesta laaja artikkeli ensimmäisenä toimittajana Ruotsissa. Pälkäneeltä hän etsi tietoa siitä, kenen pääkallot rauniokirkolta päätyivät ruotsalaisen Gustaf Retziuksen mukaan.
Ruotsissa tehtiin uutterasti rotututkimusta jo 1800-luvun lopulla. Se toi Suomeen myös Karoliinisen instituutin arvostetuksi tutkijaksi tunnustetun Retziuksen, jonka retken jälkipyykkiä pestään edelleen.
– Ruotsalaisilla oli se käsitys, että suomalaiset ovat vähän heikkolahjaisempia, Kristian Borg muotoilee.
Pääkallon muotoon perustuvan teorian tutkimiseen ruotsalaiset tarvitsivat suomalaista aineistoa, jota löydettiin muun muassa Pälkäneeltä. Rauniokirkon luota ruotsalaisten matkaan tarttui puolensataa pääkalloa.
Kalloja vaaditaan takaisin
Borgin ja Kemppaisen paikallisten tutkimusten tulokset jäivät lopulta laihoiksi.
– Tapauksesta ei ole löytynyt mitään dokumenttia, mutta on siitä toisaalta sata vuotta aikaa. Ihan käsittämätön juttuhan tämä kaikkinensa on, Kemppainen harmittelee.
Sen sijaan Retzius itse kuvasi tutkimusretkeään hyvinkin tarkasti, eikä asiasta ensi kertaa kuulleella Kemppaisellakaan ole syytä epäillä kirjausten aitoutta.
– On se hyvin mahdollista, koska tarinoiden mukaan luurankoja on silloin joskus kauan sitten käyty esittelemässä jopa paikallisessa kapakassa.
Ruotsalaisen Retziuksen kannalta Pälkäneen kallot eivät lopulta olleet napakymppi, koska ne olivat hänen teoriaansa tyystin vääränmuotoisia. Tutkija keksi kuitenkin selittää poikkeaman Pälkäneellä asuneilla ruotsalaisilla.
Vanhat pääkallot aiheuttavat edelleen kiistaa – nyt siksi, että niitä kokoelmissaan pitävä Karoliininen instituutti suhtautuu vastahakoisesti pyyntöihin kallojen palauttamisesta. Palauttamista ovat vaatineet ihmiset, jotka uskovat olevansa vainajien mahdollisia omaisia.
Tällä viikolla instituutille ollaan luovuttamassa vaatimusta pääkallojen palauttamisen tiimoilta.
Paikalla aikoo olla myös Kristian Borg, joka näkee kokonaisuudessa ainekset kiinnostavan lehtijutun lisäksi jopa kirjaan. Hän on aiemmin toimittanut ruotsinsuomalaisten kokemuksia Ruotsissa koonneen Finnjävlar-kirjan.
Kirkkoherra Kemppaisen mukaan pääkallot ollaan valmiita ottamaan takaisin Pälkäneelle ja hautaamaan, mikäli niiden palauttamisesta päästään sopuun ja kotipaikkaan saadaan selvyys.
