Viime viikolla avattiin Pälkäneen kirjaston näyttelyhuoneeseen Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseon tuottama näyttely ”Suojeluskunnat ja Lotta Svärd” Näyttely kertoo vapaaehtoisen maanpuolustustyön kehityksestä ja merkityksestä Suomen itsenäistymisestä nykypäivään.
Maakuntamme suojeluskunnat olivat harjoitus- ja koulutusaktiivisuudessa maan huippua. Pohjois-Hämeen suojeluskuntapiirin päällikkönä toimi vuosina 1932–39 everstiluutnantti Aaro Pajari. Pajarin toimiaikana piirin suojeluskuntalaisten vuotuinen harrastus- ja harjoitustuntimäärä miestä kohden nousi noin 73:sta runsaasti yli sadan. Pohjois-Häme oli selkeästi maan ykkönen. Yli sata tuntia merkitsi kahden viikon vuotuista vapaaehtoista asevelvollisuutta miestä kohden. Suojeluskunnissa koulutetut miehet muodostivat sodissamme päällystön, alipäällystön ja miehistön rungon.
1920– ja 1930 -luvuilla Lotta Svärd -järjestön päätehtävä oli tukea suojeluskuntien toimintaa. Sotien aikana lottien työ laajeni tukemaan kaikkia rintamataistelijoita. Kotirintamalla ja rintamalla lotat vapauttivat miehet aseisiin. Lotta Svärd -järjestöön kuului Jatkosodan loppuvaiheissa vuonna 1944 yli 240 000 lottaa, heistä viidennes alle 17-vuotiaita pikkulottia. Yli 90 000 lottaa toimi sotatoimialueella. Nämä luvut kertovat lottatyön valtavista mittasuhteista. Pälkäneen paikallisosastossa oli enimmillään Jatkosodan aikana 331 lottaa, ja Kuhmalahdella oli vuosina 1920-44 yhteensä 162 lottaa.
Suojeluskuntajärjestön jäsenmäärä oli suurimmillaan vuonna 1941, jolloin järjestöön kuului 127 000 miestä. Vuonna 1937 Kangasalla oli 155, Kuhmalahdella 70, Pälkäneellä 164 ja Sahalahdella 65 suojeluskuntalaista. Alle 17-vuotiaat pojat toimivat sotilaspoikaosastoissa.
Pälkäneen Tervapirtin maasto oli vuosina 1927–1935 Pohjois-Hämeen suojeluskuntien keskeinen harjoituspaikka. Piirin harjoituksiin osallistui
suojeluskuntalaisia kaikista Pohjois-Hämeen pitäjistä, parhaimmillaan yli tuhat miestä. Leiripäivien muonitukseen tarvittiin monta kymmentä lottaa. Näkyvää perintöä suojeluskuntien ja lottien toiminnasta tänä päivänä ovat suojeluskuntatalot. Kuhmalahden Suoja, Luopioisten Seuratalo, Palkäneen Nuija ja Sahalahden Kontula toimivat edelleen paikkakunnillaan kokous- ja tapahtumapaikkoina.
Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseon näyttelyyn Pälkäneen kirjastossa tuovat paikallisväriä esineet ja muut aineistot Hanna-Liisa Anttilan kokoelmista. Näyttely on esillä kirjastossa 24. tammikuuta asti.
Markku Rauhalahti
