Tamperelainen Krista Nummelin aloitti toimituksessa

Tamperelainen toimittaja Krista Nummelin aloitti SHL:n toimituksessa joulukuussa.

Toimittaja Krista Nummelin aloitti Sydän-Hämeen Lehden toimituksessa ennen vuodenvaihdetta. Määräaikainen pesti kestää elokuun loppuun.

 

Miten päädyit tänne?

– Minulta loppuivat työt Aamulehdessä, kun väkeä vähennettiin. Kuulin puskaradiosta, että SHL:n päätoimittaja Tommi Liljedahl jäi hoitovapaalle. Lähestyin heti toimitusta, sillä toimittajan paikka kiinnosti kovasti.

 

Missä asut?

– Tampereella. Lahdentie on tullut viime viikkoina hyvinkin tutuksi. Se on mukavan suora pätkä. Kaasujalka pysyy kyllä keveänä, sillä peltipoliiseja tiellä riittää. Kerran luulin päässeeni kalliiseen selfieen, mutta sakkolappua ei ole vielä postilaatikkoon asti tullut.

 

Mitä olet tehnyt aiemmin?

– Toimittajan urani aloitin kaupunkilehti Nokialaisessa viime vuosituhannen puolella. Jalkapallon potkiminen innoitti minut jokuseksi vuodeksi urheilutoimittajaksi. Olen ensimmäinen nainen, joka sai kunnian kirjoittaa peliselostuksen Aamulehteen Ilveksen miesten liigaottelusta. Urheilutoimituksessa ei yleensä naisia Hakametsään päästetty.

– 20 viime vuotta olen viettänyt Aamulehden toimituksessa. Olen toiminut muun muassa Moron, Valon ja Minin toimitussihteerinä. Taittokokemusta on kertynyt runsaasti uutis- ja featuresivuista. Jonkin verran tein töitä myös Lännen Mediassa.

 

Mitä teet silloin kun et ole töissä?

– Aika paljon aikaa menee lasten harrastuksiin. Toinen tytär pelaa salibandyä, toinen koripalloa. Treenejä ja pelejä riittää, mutta niin kauan kun lapset niissä viihtyvät, kuskaan heitä kyllä mielelläni. Joukkuelajit antavat hyvät eväät elämään.

– Lämmitän noin kuusi kertaa viikossa puusaunan, se pitää verenpaineet kurissa. Omakotitalon kunnossapito vie oman aikansa. Talvella hiihdän pertsaa, kesällä poljen cykloa. Tärkeintä ei ole vauhti, vaan varma eteneminen.

 

Mitkä tiedät Pälkäneestä?

– Ainakin rauniokirkon, Aapiskukon, Jari Perkiön  ja Kostia-areenan. Traumaattisin muisto Pälkäneeltä löytyy vuodelta 1997. Juhlimme jalkapallojoukkueen päättäjäisiä Kukkian Mökki ja Marja -yrityksen vuokramökissä. Katsoimme yhdessä MM-karsintapelin Suomi–Unkari, joka sitten päättyi  maansuruun. Kukkiajärven kauniit rantamaisemat ja pelikaverien seura auttoivat pettymyksessä. Olen aika innokas penkkiurheilija.

– Tiedän myös, että Tommi Liljedahl valittiin Vuoden pälkäneläiseksi. Oma paikallistuntemukseni on paljon vaatimattomampaa, mutta joka päivä opin uutta Pälkäneestä.

 

Millainen oli ensimmäinen työviikkosi?

– Monipuolinen. Sain heti kirjoittaa paikallisista tapahtumista. Pääsin seuraamaan Pälkäneen varhaiskasvatuksen liikunta-aamua Kostia-areenalle ja Aitoon marttojen pullanleivontaa. Kirkkoherrakin tuli laulamaan toimitukseen, joten Herran hallussa ollaan.

– Mukavat ja avuliaat työkaverit auttoivat sopeutumisessa uuteen ympäristöön. Täällä tehdään töitä tosissaan, mutta jokaiseen päivään mahtuu myös huumoria.

 

Millä mielellä kohta kesää?

– Hyvällä mielellä. Ostin uudet nastarenkaatkin pikkuteillä ajamista varten, joten mielen pitäisi pysyä seesteisenä.

– Kesä on kyllä suosikkivuodenaika juhannuslapselle. Joka kesä yritän lomailla perheen kanssa viikon Kreikassa ja viikon Pärnussa. Ensi kesänä ei välttämättä kaksi rantalomaa toteudu, mutta sama aurinkohan se paistaa Pälkäneelläkin. Täällä on niin paljon tapahtumia, joten uskon, että kesä kuluu töissäkin vauhdikkaasti.